SÖITKÖ MUNAT OIKEIN? - HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Moikka ja oikein mukavaa Pääsiäistä kaikille!

Nyt on Pääsiäisviikonloppu ja tietysti kananmunat, niin perinteiset kuin suklaiset munat, kuuluvat Pääsiäiseen. Myös kehonrakennukseen ja terveelliseen ruokavalioon kuuluu kananmunat, sillä niistä saa loistavan määrän hyvää proteiinia ja rasvaa. Varsinkin, kun keltuainen syödään valkuaisen kera, eli kananmunat kokonaisina. Laitan tähän pienen muistutuksen videon muodossa, miten kananmunat tulisi syödä.

***

***

Tiesitkö muuten, ettei kananmuna raakana nautittuna ole laisinkaan niin hyvä asia kuin keitettynä tai paistettuna?

HUHTIKUUN TARJOUKSET TUKULLA!

Suoliavannepotilailla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, ettei kananmunien proteiini raakana nautittuna imeytynyt läheskään niin hyvin kuin paistettuna tai keitettynä.  Eli tuo kuuluisa Rocky -elokuvan kananmunien juominen raakana on itseasiassa aivan väärä tapa nauttia kananmunia. Paista tai keitä munat, niin saat parhaimman hyödyn irti munista!

Olen aikanaan kirjoitellut ennenkin kananmunista ja niihin liittyvistä olettamuksista, kuten keltuaisen sisältämästä kolesterolista jne. Lisään tähän vuodelta 2012 kirjoitetun artikkelin kananmunista ja siitä historiasta, miksi munia alettiin demonisoida. Tästä lähtee!

12.12.2012

Eiks kananmunat ollu vaarallisia?

Viime perjantaina käväisi Yleltä toimittaja kyselemässä kuningaskuluttajaohjelmaan miksi bodarit syövät niin paljon kananmunia? Itse syön noin 10 munaa päivässä, 10 kokonaista siis. Tässä vaiheessa yleensä aina joku kysyy, että eikös se ole vaarallista? 😀 LOL!

Aika hyvin on ihmisille iskostettu Pohjois-Karjala-projektin myötä tuo kananmunan ”vaarallisuus” sen sisältämän kolesterolin vuoksi. Ihmisiä kehotettiin rajoittamaan munien syöntiä vaikka ennen tuota projektia telkkarissakin pyöri mainoksia ”mene munalla töihin”. Tutkijat antoivat suosituksen, että munaa saisi syödä vain kaksi per viikko.

Pikku info Pohjois-Karjala-Projektista:

Pohjois-Karjala-projekti oli vuosina 1972–1997 toteutettu kansanterveyden edistämishanke, jonka tavoitteena oli parantaa suomalaisten elintapoja. Kolme kartettavaa asiaa olivat tupakka, liika suola ja kovat rasvat.

Pohjois-Karjala-projekti käynnistettiin maaherra Esa Timosen aloitteesta. Sen oli määrä parantaa erityisesti itäsuomalaisen väestön terveyttä. Pohjois-Karjalan läänin asukkailla oli muuta maata korkeampi sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sen myötä lyhyempi keskimääräinen elinikä.

Projekti tähtäsi itäisen Suomen kansanterveyden kohentamiseen muuttamalla ihmisten elämäntapoja. Menetelmänä oli interventio, jonka perusteella muun muassa sairaalapotilaiden ruokailutottumuksia muutettiin.

Projektin tunnetuin johtaja on ollut lääketieteen tohtori Pekka Puska. Hän tuli projektin johtajaksi vuonna 1977. Projektin koordinoiva keskus oli aluksi Kuopion korkeakoulussa ja vuodesta 1980 lähtien Kansanterveyslaitoksessa Helsingissä. Projektin toiminta jatkuu nykyään Pohjois-Karjalan kansanterveystyön keskuksen alaisuudessa.

Vuonna 2009 Puska arvioi projektin pelastaneen neljännesmiljoona ihmistä. Tuloksia on kuitenkin tulkittu myös toisin.[2] On esitetty, että yleinen elinolojen ja terveydenhuollon kohentaminen olisi voinut olla pääsyynä kuolleisuuden laskuun intervention sijasta, varsinkin kun otetaan huomioon vertailuryhmän ja interventioryhmän välinen kehitys. Projektin alussa sydän- ja verisuonitautikuolleisuus laski Pohjois-Karjalassa nopeammin kuin muualla maassa. Keskivaiheessa kuolleisuus laski enää hitaammin, ja lopussa ero muuhun maahan tasoittui. Esille on nostettu myös se, että Pohjois-Karjala-projekti oli osa WHO:n Comprehensive Cardiovascular Community Control Programme (CCCP) -tutkimusohjelmaa, mutta Unkarissa, Neuvostoliitossa, Sveitsissä, Norjassa, Italiassa, Jugoslaviassa sekä Itä- ja Länsi-Saksassa toteutetut rinnakkaishankkeet tuottivat ristiriitaisia tuloksia intervention tehosta.

[2] Pohjois-Karjala-projektin tavoite täyttyi, mutta on epäselvää, missä määrin ja mitkä useaan eri riskiin (esimerkiksi tupakointi, kohonnut verenpaine ja seerumin kolesteroli) kohdistetuista toimista olivat terveyden kohenemiseen vaikuttavia tekijöitä.[4]. Yleinen terveystietoisuus kaiken kaikkiaan lisääntyi. Myös kansanterveystyöhön ja moniin ennalta ehkäiseviin menetelmiin, kuten ravitsemussuosituksiin, alettiin kiinnittää valtakunnallisesti enemmän huomiota.

Kananmunassa kovia eli tyydyttyneitä rasvoja on vain 2%. Hyviä rasvoja sen sijaan kananmunassa on runsaasti. Tuhansia tutkimuksia on tehty kananmunan hyödyistä ja haitoista. Mitään yhtäläisyyttä ei olla löydetty kananmunan ja sydän- ja verisuonitautien välillä.

Vuonna 2005 päivitetyt valtakunnalliset ravitsemussuositukset eivät ota lainkaan kantaa kananmunan käyttöön, eikä ruokavalion kolesterolimäärälle anneta suosituksia (aiemmin oli). Dyslipidemiapotilaille suositellaan ”kananmunan keltuaisen käytön rajoittamista”, mutta kantaa ei oteta käyttömääriin (Käypä hoito -suositus). Ja tämä siis potilasryhmälle. Väestötasolla ei rajoituksia siis ole.

Jos ruokavaliosi antaa myöden rasvojen osalta runsaamman rasvan käytön, suosittelen, että tällöin kananmunasta syödään myös keltuainen. Keltuaisessa on esim juuri kehonrakennuksen kannalta äärimmäisen hyödyllisiä ainesosia. Koliini on yksi tällainen. Missään muussa elintarvikkeessa ei ole yhtä paljon koliinia kuin kananmunassa, erityisesti keltuaisessa. Koliinin merkitys ravitsemuksessa on ollut epäselvä, minkä vuoksi sen saannille ei ole Suomessa suosituksia. Koliinin välttämättömyyden puolesta puhuu se, että kun koliini poistetaan ruokavaliosta, useille koehenkilöille on ilmennyt puutosoireina rasvamaksaa sekä lihas- ja kudosvaurioita. Kun koliini lisätään takaisin ruokavalioon, oireet häviävät.

Koliinia tarvitaan muun muassa solukalvojen muodostumiseen ja useisiin tärkeisiin aineenvaihdunnan toimintoihin. Sitä on runsaasti myös äidinmaidossa, sillä koliinin runsas saanti on erityisen tärkeää vastasyntyneille vauvoille. Koliinin puutteella arvellaan olevan aikuisiällä merkitystä myös syövän kehittymisessä. Joissain tutkimuksissa koliini paransi muistia ja koliinilla epäilläänkin olevan yhteys myös Alzheimerin tautiin.

Mennään siis munalla töihin jälleen kerran!