Miksi me lihomme niin helposti? - Faktat ja fiktiot!

Helou!

Onko lihavuus geeneissämme? Onko olemassa hidasta aineenvaihduntaa? Meillä on usein paljon selityksiä ja perusteluja, miksi lihomme tai miksemme saa liikakiloja karistettua pois dieeteistä huolimatta. Totuus on, että terveellä ihmisellä elimistö toimii aivan saman kaavan mukaan ja liikakilot selittyvät valitettavasti huonon ruokavalion, liiallisen energiansaannin ja vähäisen kulutuksen takia.

***

***

Onko ihmisen geeneissä syy?

On totta, että ihmisen perintötekijät ovat yhä samat, kuin esi-isillämme. Ihmisen elimistö on rakentunut keräämään rasvaa, koska on ollut aikakausia, jolloin ravintoa ei ole ollut saatavilla jatkuvasti. Ihmisen keho pyrkii siis aina varastoimaan rasvakudosta ikään kuin pahan päivän varalle.

Nykyisin elinolosuhteet ovat vaan muuttuneet niin radikaalisti, ettei tämä rasvan varastoinnin herkkyys ole enää tarpeellista ja siksi vähentyneen energiantarpeen vuoksi nykyihminen tuppaa lihomaan herkemmin.  Emme käytä saamaamme energiaa enää hyödyksi, kuten aikoina, jolloin esim työ oli huomattavasti fyysisempää. Ylimääräisen energiamäärän vuoksi lihavuus ja ylipaino on huomattavasti yleisempää kuin vaikka 100 vuotta sitten. Jopa päivittäinen energian tarve miehillä on vähentynyt keskimäärin 1800 kilokaloria ja naisilla 1100 kilokaloria, mutta meillä on silti se sama himo syömiseen, kuin vuosisata sitten.

Voiko lihavuus periytyä?

Toisilla meistä on luonnostaan kovempi ruokahalu kuin toisilla. Tutkijat ovat löytäneet yli 200 geeniä, jotka vaikuttavat lihomistaipumuksiin. Identtisten ja ei-identtisten kaksosten painoeroja vertailemalla on päädytty siihen, että perimä selittää noin 25-40 prosenttia lihomisesta. Syitä löytyy myös lapsuudessa opituista ruokailu- ja liikkumistottumuksista.

Painonhallinta perustuu kuitenkin samoihin perusfaktoihin geeneistä huolimatta ja niihin voidaan vaikuttaa omilla valinnoilla. Ihmismieli ja aivokemiat, kuten dopamiinisignaalit voivat kuitenkin olla vaikuttamassa mielihaluihin ja niiden tyydyttämiseen. Toisilla on suuremmat halut saada tyydytettyä mielihalunsa ja kaipaavat siksi enemmän herkkuja kuin toiset. Isoin merkitys painonhallinnassa on loppujen lopuksi oma motivaatio pitää kiinni terveistä elämäntavoista. Elämäntilanteet vaikuttavat myös haluun ylläpitää ruokavaliota ja liikuntaa.

Ruokahalun takana on yleensä aina mielihalut. Jos ihminen söisi vain silloin, kun sillä on oikeasti nälkä, hyvin harva lihoisi. Herkkuja himoitaan ja niitä kohtaan syntyy mielihaluja. Harvemmalla meistä syntyy himoja perusruokaan tai vaikka aamupuuroon, jos vain sellaista olisi tarjolla makeisten ja herkkujen sijaan.

Onko toisilla hitaampi aineenvaihdunta kuin toisilla?

Ihmisen koko ja kehon koostumus on merkittävässä roolissa lepoenergian kulutuksessa. Elintoimintoja ylläpitävä lepokulutus vaihtelee aikuisilla alle tuhannesta yli kahteentuhanteen kilokaloriin päivässä pääasiassa kehon massan ja koostumuksen vuoksi. Lihas esimerkiksi kuluttaa levossa enemmän kuin läski. Samaa sukupuolta olevilla, samanpainoisilla ja -pituisilla ero on kuitenkin enintään muutaman sadan kilokalorin luokkaa. Ei voida siis perustella omaa ylipainoa aineenvaihdunnallisella hitaudella, sillä erot eivät ole niin merkittäviä, että ne estäisivät laihtumisen tykkänään.

Hoikka ihminen ei myöskään ole niin sanottu ”läpipaskoja”, sillä terveen ihmisen ohutsuoli ottaa hyvin tehokkaasti talteen kaiken käyttökelpoisen. Jos joku meistä ulostaisi juuri syödyn ravinnon suolesta saman tien läpi, olisi silloin kyse vakavasta ravinnon imeytymishäiriöstä. Suolestakaan ei siis löydy selitystä sille, miksi toiset lihovat ja toiset eivät.

Syön todella vähän, liikun paljon, enkä silti laihdu!

Tämä ei voi terveellä ihmisellä pitää paikkansa. Samat lainalaisuudet pätevät jokaiseen terveeseen ihmiseen. Jos kulutat enemmän kuin saat ravintoa, laihdut varmasti. Ajatellaan, että ihminen joka kuluttaisi vaikka 2000 kilokaloria nauttisikin päivässä vain 1700 kilokaloria, tällöin elimistön tulisi ottaa tuo 300 kilokalorin vaje kehosta.

Luonnollisesti kovalla dieetillä lepoaineenvaihdunta hidastuu mutta merkittävin asia lepokulutuksen pienenemiseen on painon putoaminen. Keho pyrkii näin tasaamaan kulutusta energiansaannin tasolle. Tässä kohtaa dieettiä tulisi joko lisätä kulutusta liikunnan avulla tai pudottaa jälleen kaloreita, jotta paino saataisiin jälleen putoamaan.

Paino siis putoaa aina miinuskaloreilla ja nousee plussakaloreilla. Keho käyttää miinuskalorisella dieetillä niin rasva- kuin lihaskudosta energianlähteenä, joten lihasten harjoittaminen dieetillä on tärkeää. Tämä pitää huolen siitä, että hypertrofian ansiosta keho pyrkii säilyttämään lihasmassaa, eikä hajottamaan sitä energiaksi. Toki rankalla dieetillä lihaskatoa syntyy aina, mutta sitä voidaan minimoida käyttämällä energiaa tehokkaisiin lihaskuntotreeneihin.

Plussakaloreilla kulutuksen yli menevä energia menee lihaksiin vain jos lihaksia treenataan riittävästi. Muussa tapauksessa energia varastoituu rasvaksi.

Motivoitukaa!

Jokainen meistä kamppailee jossain kohtaa elämänsä varrella joko liikakiloista tai kroppa ei tunnu yksinkertaisesti suostuvan toimimaan halutulla tavalla. Tärkeintä on löytää itselleen toimiva balanssi, jota pystyy noudattamaan. Liikkuminen ja ruokavalion ylläpitäminen vaatii aina töitä, varsinkin niissä tapauksissa, joissa mielihalut kontrolloi syömistä. Vanhoista ruokatottumuksista on vaikea päästä eroon, mutta ei se mahdotonta ole.

Päätä tehdä muutos elämässäsi, aseta itsellesi tavoitteet ja laadi suunnitelma niitä varten. Jos et itse osaa, pyydä joltain apua tai hanki ammattilaiselta ohjelmat. Lopulta itse toteuttaminen on se helpoin osa-alue. Aloittaminen tuntuu aina vaikeimmalta. Kun olet päässyt vauhtiin, tulokset jo itsessään motivoi!

Tsemppiä kaikille omiin haasteisiin!

T. Mika

Nyt on tukulla herkulliset protskupatukkatarjoukset!

Mainio vaihtoehto makeannälkään. Maut ja ravintoarvot ovat niin kehittyneet nykyään, että näitä syö mieluummin kuin suklaapatukoita. Klikkaa kuvaa alla ja käy tilaamassa omasi!