This is Mika

14.11.2015 11:01 4min luku 20

Laatikon ulkopuolista ajattelua

Moikka!

Penkkiksen Jukka on avannut blogi -sivustonsa, jossa dyydi kirjoittelee aikas lailla mielenkiintoisia juttuja. Suosittelen tutustumaan lähemmin. Käykää nyt ihmeessä vaikka kommentoimassa miehen juttuja niin tulee hyvä mieli ja saahaan mies innostumaan kirjoittelusta entistäkin enemmän.

Uusin bloggaus on mielenkiintoinen ihan meille kokeneemmillekin muistin virkistämiseksi, mutta varsinkin aloittelijoille. Blogista löytyy toimivaa treenijakoa, treeniohjelmaa ja yleispäteviä neuvoja, jotka olis pitänyt itsekin saada nuorena, aloitellessani punttisalia.

Klikkaa kuvaa tuossa ja pääset suoraan artikkeliin käsiksi.

Näyttökuva 2015-11-14 kello 9.02.38

Itse olen pitkälti samoilla linjoilla treenaamisen suhteen, varsinkin kun ollaan alkutaipaleella. Oon huomannut myös, että mitä enemmän aika kuluu ja kropan kanssa tehdään työtä, sitä enemmän joutuu ajattelemaan ns. ”outside of the box”.

Itsellänihän jalat ovat aina olleet se murheen kryyni. Sain kuulla julkista ”*ittuilua” monesta eri suunnasta, jopa ihan itse pakkiksen pääjehulta asti, kuinka kuulemma treenasin mukavuusalueella ja että mun pitäisi treenata älypois-mentaliteetilla, niin kehitystäkin voisi syntyä.

Jalat ovat ihan syystä olleet aina jäljessä yläkroppaa, sillä en nuorempana juurikaan panostanut jalkatreeneihin, koska keskityin penkkaamiseen. Ylimääräinen elopaino, joka jaloista olisi helposti syntynyt, oli huono sotilaspenkkauksen kannalta. Vasta kun siiirryin bodaukseen, alkoivat säännölliset jalkatreenit. Oikeastaan 12 vuotta sai yläkroppa etumatkaa jalkoihin nähden.

Olen ainajalkoja treenannut omasta mielestäni kovaa. Se että en pidä tyylistä, jossa vedetään älypois ja saadaan oksennus aikaseksi, ei tarkoita, etteikö jalkoja voisi siltikin tehdä kovaa ja saada kehitystä aikaseksi.

Olin vuosia jumppailut reisille kovia kyykkyjä, välillä isoilla painoilla, välillä volyymimpaa. On ollut hackit mukana, mavet, etukyykyt ja monet eri variaatiot mutta silti en ole ollut tyytyväinen omaan kehitykseen.

Muutama vuosi sitten siirryttyäni Myyrin Kuntokeskukseen aloin miettiä syvemmin, miksi omat jalkani eivät vastaa koviin kyykkytreeneihin tai hackeihin yms. Huomasin, että prässissä pystyin viemään sarjat paljon pidemmälle kuin kyykyissä tai hackeissa. Prässissä ei ollut ongelmaa, että joku tukilihas väsyisi ennen työstettävää kohdelihasta. Kyykyissä esim saattoi alaselkä väsähtää huomattavasti ennen jalkoja ja tämä saneli sarjamäärät, ei itse treenattava lihas.

Kyykyt muutenkin ovat sen verran kokonaisvaltaisia liikkeitä, että usein on paljon kiinni ihan vain yleiskunnosta, saako sarjat tehtyä kovaa tai saadaanko edes kohdelihas riittävästi väsytettyä. Keuhkot voivat kovissa seteissä sanoa itsensä irti ja treeni jää siitä kiinni.

Huomasin jättäväni kyykyt aina vain vähemmälle ja jos niitä tein, otin liikkeitä ihan loppuun niin kuin viimeistelevinä juttuina. Prässiä taasen lisättiin. Siinä mentiin lihaksen kapasiteetin ylärajoilla. Tässä työstettävä lihas oli pääosassa ja sarjat vietiin aina loppuun asti ilman, että joku muu osa-alue olisi ollut syynä sarjan pituudelle.

Yhä monella on käsitys, että pääosaa jaljatreeneissäni esittää reiden ojennukset tai koukistukset. Tämä ei pidä kylläkään paikkansa. Pääosaa esittää prässit. Ojennuksilla ja koukistuksilla on oma roolinsa treenissä, sillä niillä liikkeillä haetaan supistusta lihaksille ja se on omalta osaltaan se toinen tapa väsyttää lihas.

Mulla on karkeasti ottaen 3 ehkä 4 eri tapaa lähestyä jalkatreenejä. Nämä tavat tuodaan jossain vaiheessa esille, kun alamme tuottamaan Jukan kanssa uutta videosarjaa. Liikkeitä ei ole kuin 2 maksimissaan 3.

Missään vaiheessa en treenaa älypois-mentaliteetilla, paskat-housuissa -tyylillä tai oksennuksen maku suussa. Mun treenit ovat sitä, että sitä lihasta rasitetaan kivun yli juuri sen verran, että sitä ihminen sietää. Tahti voi olla jollekin kova, toiselle se ei ole. Toistoja tulee aina paljon ja käytän hyvin rohkeasti erikoistekniikoita hyväkseni, kuten rest-pausea, supersarjoja, pyramideja, esiväsytyksiä.

Jos jalkatreenini purkaisi paloihin, se olisi hyvin yksinkertainen, koska olen huomannut, että kun kaiken ylimääräisen riisuu treenistä pois, jää jäljelle vain se tärkein. Hyvin raakaa, simppeliä ja tehokasta.

Kuten huomata voi, kehitystäkin on saatu aikaan.

vertjalat2 vertjalat

Jokaisen tulisi itse miettiä omalle kohdalleen, mikä juttu on se juuri yksilökohtaisesti toimivin juttu. Ei suoranaisesti seurata trendejä tai toisten treenivideoita. Lähinnä poimia niitä helmiä sieltä täältä, kokeilla ja todeta.

Mitä olen huomannut monen treenaajan kohdalla, sarjat jätetään hyvin usein kesken. Toistoja voisi monella tulla vielä monta lisää. Itse usein yksin treenatessa on hyvä tapa eliminoida se, ettei sarja vain jää kesken. Numerot. Päätän ennen treeniä tai ennen sarjaa, montako toistoa aion tehdä tai moneenko toistoon tähtään. Sinne pyritään sitten aina menemään vaikka kuinka sattuisi ja maitohapot kirvelisi lihaksessa. Numeroilla muistaakseni Boogiekin on yksin jumpatessaan nuorempana treenannut, eli etukäteen päättänyt, että tänään tehdään 300 toistoa prässiä tuolla x-määrällä painoja. Tai että teen pyramidin nousten tiettyyn painoon ja takaisin alas ja joka toistolla tehdään 30 toistoa.

Aina pitää asettaa itselleen joku kova tavoite treeneissä ja pyrkiä saavuttamaan se. Sillä tapaa ylisuoriudutaan ja saadaan se lihas kasvamaan.

Hei, vielä on muutaman päivän voimassa tuo supertarjous!! Hyödynnä se nyt!!

700x240_mika_20_procent_nov15

Kommentit (20)

Ladataan kommentteja...
Kommentteja ei voitu ladata. Yritä myöhemmin uudelleen.
{{ comment.author }} #{{ comment.id }} Vastaa

Vastaa

Kaikki kommentit tarkistetaan manuaalisesti ennen julkaisua.
Emme julkaise sähköpostiosoitettasi ulkopuolisille.
Avatar noudetaan sähköpostin perusteella Gravatar-palvelusta.

Luethan täältä kuinka käsittelemme henkilötietojasi.