Ulkonäkö? - Saako olla sen näköinen kuin itse haluaa?

Moi!

Kuka meistä on oikeutettu arvostelemaan kenenkään toisen ulkonäköä? Puhutaan aina siitä, miten kauneus on katsojan silmissä ja miten jokaisen tulee olla ylpeä omasta ulkonäöstä. ”Be proud of yourself” julistetaan naistenlehdissä ja korostetaan sitä, että jokaisella meistä on oikeus olla ylpeä siitä miltä näyttää, oli sitten lihava tai laiha, jne.

***

***

Lihaksikkuus on arvosteluvapaata riistaa

Joskus tulee kuitenkin törmättyä sellaisiin tilanteisiin, joissa ulkonäön arvosteleminen on joidenkin ihmisten mielestä oikeutettua. Kyse ei ole laihuudesta tai lihavuudesta, sillä taustalla voi olla vaikka sairaus, tai ulkonäköön voi liittyä jokin itsestä riippumaton syy. Silloin se olisi epäasiallista.

Kyse on lihaksikkuudesta. Lihaksikkuus on itseaiheutettua ja se usein nostattaa voimakkaita mielipiteitä esiin, varsinkin sellaisten ihmisten keskuudessa, jotka eivät ymmärrä kuntosalilla käyviä ihmisiä tai muutenkaan henkilöitä, joilla on tavoitteena atleettinen vartalo. Kaikista pahimpana on kehonrakennus, jossa viedään kuntosaliharjoittelun ja ravinnon kokonaisuus niin pitkälle, että rasvakudos pienenee olemattomiin ja poikkeuksellisen suuri lihasmassa erottuu äärimmäisen selkeästi.

Vaikka hyvin usein lihavuus on yhtä lailla itseaiheutettua, se ei ole sama asia eikä lihavuudesta kärsiviä saa arvostella, sillä se on yleisesti epäkohteliasta. Mutta koska lihaksikkuus on huomattavasti harvinaisempaa, arvostelu on jälleen täysin sallittua ja jopa suotavaa, sillä lihaksikkuus tarkoittaa, että  ihminen keskittyy itseensä poikkeuksellisen paljon ja käyttää aikaa ulkonäkönsä muokkaamiseen. Tämä taasen ei ole hyvä asia, koska se on vahva merkki turhamaisuudesta

Jollain tapaa tämä lihaksikkuuden arvosteleminen tuntuu aika hassulta. Varsinkin, kun se otetaan usein niin negatiivisesti vastaan. Onko tämä tavallaan ilmiö vain Suomessa vai esiintyykö tätä negatiivista suhtautumista muualla maailmassa? Usein lämpimissä maissa lomaillessani, ihmisten reaktiot lihaksikkuuteen on hyvinkin positiivinen ja se herättää ennemminkin mielenkiintoa ihmisissä kuin vastenmielisyyttä.

Esimerkkitapaus

Laitoin muutama päivä sitten alla olevan kuvan salilta instaan ja faceen ja kyselin ihmisiltä mieluisista lihasryhmistä

Tämä kuitenkin sai jostain syystä erään naishenkilön kommentoimaan ulkonäköäni näin.

Itseäni ei tuollainen arvostelu haittaa. Tavallaan kyllä ymmärrän, että ulkonäköni voi olla monen mielestä hyvinkin outo ja erilainen. Jotkut voivat pitää minua todellakin rumana, hirveän ja sairaan näköisenä. Kuten aiemmin jo mainitsin, kauneus on katsojan silmissä. Jokainen meistä näkee omalla tavallaan toiset ja jokaisella meistä on omat ulkonäölliset mieltymyksensä. Jokainen meistä on luonnollisesti erilaisia, eri näköisiä, kokoisia ja pituisia.

Tässä vaan oli hyvä esimerkki siitä, että tavallaan ei ajateltu lihaksikasta ihmistä henkilönä tai tuntevana ihmisenä. Ajateltiin, että tällaisia ihmisiä saa arvostella, sillä nämä ovat muutenkin esillä, pullistelevat lihaksia ja ovat ulkonäkökeskeisiä. Hyvin usein samaan kategoriaan putoaa kaikki muutkin ulkonäköön suuntautuvat ihmiset, kuten mallit, missit, fitnessurheilijat sun muut esillä olevat ihmiset, jotka ovat selkeästi ulkonäköönsä panostaneet.

Olen juuri sen näköinen, kuin haluan olla

Jokaisella on oikeus olla juuri sen näköinen kuin itse haluaa. Etsitäänkö me sitten toisistamme niitä positiivisia asioita vai näemmekö toiset negatiivisten linssien läpi? Annetaan jokaisen meistä olla itsensä näköinen. Ei lähdetä arvostelemaan eikä lähdetä julkisesti haukkumaan. Se on kovin tylsää ja todennäköisesti antaa vain huonon kuvan itse haukkujasta/ arvostelijasta.

Itse aina ajattelen, että olenko minä niin yläpuolella kaiken, että voin arvostella toisia? Onko minulla varaa arvostella? Nämä kysymykset olisi hyvä esittää itselleen ensin, ennen kuin menee kirjoittamaan mitään.

Nyt on syyskuun tarjoukset julkistettu!

Löytyy laaduksta casein-protskua, bcaa:ta ja paljon hyviä diilejä! Käyppäs tsekkailee, klikkaa kuvaa alla!