Random shiiiit!

Peilin sauma leikkasi minut. Samalla levenin sentin ellen kaksi/
Kerrankin olen itseni kanssa sinut. Tunnen oloni suuremmaksi.
Väännän salilla ja nostan rautaa. Kahtia vielä halkean/
Katson peiliin ja haen sitä saumaa. Otan äkkiä käteeni kameran.

Hetki eilisestä päivästä.
Mike soitti minulle. Olin kuulemma soittanut hänelle taskupuhelun hetkeä aiemmin. Kannoin juuri sillä hetkellä kahta 12 packin Ripped Liquidia ja niiden hölske kuului taskussani olevaan puhelimeen asti. Miken korvassa kuulosti siltä, että vatkasin munaani ja kauhea lotina kävi taustalla.  Jälkikäteen ajateltuna melkoisen sairas tilanne. Hetki saattoi traumatisoida Miken alitajuisesti hyvinkin pitkäksi aikaa. Olin kuitenkin sellaisessa tilanteessa, etten voinut juurikaan debatoida asiaa. Lupasin soittaa takaisin.
Puoli tuntia myöhemmin soitin takaisin. Aloitin puhelun käännös lauseella Stevie wonderin kappaleesta I just called to say I love you. ”Soitin vain kertoakseni, että rakastan sinua.” Johon Mike vastasi alkuperäisellä kielellä laulaen: ”I just called…” Yhdyimme laulun kertosäkeeseen ja duettona lauloimme sen loppuun. Lauluhetkemme aikana olin länärillä matkalla kohti kotia.
Tarina on tosi.