Treenejä ja itsesuggestiota

Hello!
Flunssa on päihitetty. Eilen ja tänään oltiin salilla. Selkää eilen, tänään olkapäitä. Voimat yhä tallella ja fiilis katossa. Tästä se lähtee!
Pistin tänään omien treenien ohessa pari isoa mörssäriä tiukille. Pojilla oli käsitreenit ja tahdin määräsi tämä pienempi tykki eli minä. Herrojen yhteispaino keikkuu siellä kahden ja puolensadan hujakoilla, joten kyseessä oli oikeasti isot miehet, eikä mitkään mikki hiiret.
Ojentajat ensin ja sitten hauikset. Eka liike vastaotepenkki, jota allekirjoittanutkin tekee mielellään. Työsarjoja kolme ja toistomäärät siellä 10 paremmalla puolella. Painot heilui 120 kilon kantamilla. Siitä liikkeestä olikin hyvä siirtyä seuraavaan. Supersetti puhsdown/dippikone. 70 kiloa pushdown 15 toistoa ja 120kg dippikone 15 toistoa. Jokainen toisto hallittu, pysäytetty, tuntumalla, yhtään fuskaten, yhtään heiluen. 5 sarjaa yhteensä 150 toistoa. Hiki lensi, paine käsissä näytti olevan valtaisa. Siinä kun kaksi raavasta miestä katsoo, kun kolmas kärsii, ei pahemmin kehtaa fuskata, jättää sarjaa kesken. Siinä puristetaan hammasta yhteen ja toivotaan lihasten jaksavan viedä sarjat loppuun asti.
Hauisten vuoro. Mekaanisella pudotuksella setti mutkatangolla. Ensin istuen, nojaten reisiä vasten ja siihen päälle seisten 15+15 toistoa, 5 sarjaa. 10kg levyt päihin ja menoksi. Jokainen voi testata, miten kyseiset painot rupeaa painamaan. Maitohapot iskevät ensimmäisten toistojen aikana kun vielä istutaan. Tankoa kohti otsaa ja käsistä tuntuu häviävän kontrolli toisto toiston perään. Siihen tekisi mieli jo lopettaa, mutta ei, ylös penkistä ja seisoen toiset 15 toistoa. 5 sarjaa tuntuu kestävän ikuisuuksia.
Vielä loppuun istuen kässäreillä 10+10 tasa/vuorotahtiin 3 sarjaa. Kässärit ovat enää 10 kilon painoiset, kun juomapullokaan ei tahdo pysyä käsissä. Kädet suorastaan savuaa treenistä! Hyvä pojat. Hyvin se meni! Noin ne kädet kasvaa!

Itelllänikin on aika-ajoin vastaavia treenejä. Sitä on vietävä sarjat äärimmäisyyksiin, saadakseen äärimmäistä lihasta. Omat 48 senttiset hanskat eivät nekään ole itsestään syntyneet. Paksujen käsien salaisuus on kärsivällinen rääkkääminen vuodesta toiseen. Se on kivun yli menemistä joka treeneissä. Tämä pätee oikeastaan ihan kaikkiin lihaksiin.
Jokainen treeni omalla tavallaan on vietävä omaan äärimmäisyyteensä. Voimatreeneissä lihas sekä koko keho rasittuu isojen painojen takia. Sarjat saattavat olla lyhyempiä, mutta raskaiden rautojen alla keho työskentelee äärirajoilla. Volyymitreeneissä painotus on intensiteetissä ja lihaksen väsytyksessä. Haetaan tuntumaa, pumppia ja poltetta lihakseen, mutta silti pääliikkeissä käytetään niin isoja painoja kuin pystytään.
Itse pyrin esim selkätreeneissäni isojen painojen lisäksi pitämään toistomäärät 10-15 toiston alueella. Vain todella isoihin painoihin mennessäni voivat toistot jäädä alle 10, silloinkin vähintään 5-8 toistoa. Eilisissä selkätreeneissä niskataakse ylätaljaa lapparilla setit menivät näin:

• 15x70kg
• 15x80kg
• 15x100kg
• 15x100kg
• 15x120kg
• 10x130kg
• 10x140kg
• pudotussarja: 5×150, 10x100kg, 10x80kg

Vipuvarsi kulmasoutua painot/puoli:

• 15x25kg
• 15x50kg
• 15x65kg
• 15x65kg

Ja se siinä. Jälleen vain kaksi liikettä selälle, mutta tuntuma oli NIIN loistava. Selkä suorastaan imi jokaisen sarjan latsien alaosasta epäkkäisiin asti. Toki olin varovainen tuon flunssan jälkeen enkä ihan lähtenyt villiksi vaikka hyvältä tuntuikin. Esim ton vikan pudotussarjan olis voinut jättää tekemättä, sillä sen jälkeen oli vähän huono olo ja tuntui keuhkoissa. Selkä tällä hetkellä on todella arka. Jokaisessa lihaksessa tuntuu eilinen treeni. On niin mielettömän makee fiilis, kun selässä on domsseja. Tämä jos mikä ilmaisee sen, että nämä treenit ja liikkeet osuvat niin oikeisiin paikkoihin kuin vain mahdollista. Ei siis tarvitse aina tehdä kaikki mahdollisia olemassa olevia selkäliikkeitä saadakseen osumaa jokaiseen lihakseen.

Olen huomannut, että itsesuggestiolla on suuri voima omien treenien onnistumiseen, varsinkin, jos treenaat yksin. Usein varmaan olet huomannut, kun mukanasi on kaveri tai saat jonkun vaikka varmistamaan omaa kovaa sarjaasi, pystyt ylisuoriutumaan sarjastasi/treenistäsi. Lähes samaan pystyy fokusoimalla kaiken ajatuksen omaan, tulevaan sarjaan, keskittymällä juuri siihen hetkeen ja edessä olevaan suoritukseen.
Toista mielessäsi lausetta, jolla vakuutat itsellesi pystyväsi tähän. Kuulostaako tyhmältä? Ehkä, mutta sitä se ei suinkaan ole. Keskittymisellä ja itseensä uskomisella on valtava voima. Joku nostaa adrenaliinia aiheuttamalla kipua itselleen. Kuka muistaa tämän pakkotoisto.comin ”Vaztiksen”, joka nosteli nuoresta iästään huolimatta isoja rautoja penkistä? Mies hakkasi armottomasti rintakehäänsä voimakkaita avareita. Agressio, adrenaliini ja fokus olivat hänen itsesuggestiokeinojaan. Nämä ovat rituaaleja, joilla saadaan itsensä vakuutetuksi, että sitä pystyy lähes mahdottomaankin.
Voimamieskisoissa, moni varmasti muistaa nähneensä jos jonkinmoista itsesuggestiota, joissa hakataan kaveriin uskoa, haistellaan hajusuolaa, jotta saadaan hengittämistä säätelevät lihakset toimimaan nopeammin tai huudetaan korvaan arvelluttavia kirosanoja. Kaikilla näillä rituaaleilla haetaan maksimisuoritusta ja moiset yleensä toimivat!
Itse pyrin itsesuggestiolla juuri samaan. Jokainen kova sarja vaatii oman fokuksensa ja rituaalinsa. Toistan päässäni: Nyt bodataan. Välillä sanon sen ääneen. Podipildinkia.. podipodipodipodi podipildinkia… Nyt podataaaan!! wuf wuf wuf! 😀 ja sit mennään… Colemanni huusi Yeah Buddyyy… Kukin siis tyylillään, mutta pääasia, että siitä saa itselleen varmuutta, voimaa ja suoriutuu paremmin. 🙂