This is Mika

27.01.2020 16:24 4min luku 4

Ravinnon ratkaiseva merkitys kehityksessä - Eikä tuhlattuja vuosia saa takaisin...

Moikka!

Olin suurin piirtein 12 vuotta treenannut salilla, kun törmäsin vuonna 2003 silloisen ex-vaimoni valmentajaan ja hänen puolisoonsa Aki Mähöseen. Muistan hyvin sen ajan, sillä siihen mennessä omaa saliuraani olin saanut painoani lisää 50 kilosta suurin piirtein sinne 74-75 kiloon saakka. Keho ei tuon painoisena ollut kuitenkaan mitään karaistua terästä, vaan olin kutakuinkin noin 15 prosentin rasvoissa.

***

***

Lihasmassaa oli toki noina vuosina tullut ihan kivasti, mutta jotain ratkaisevan olennaista saliharrastuksesta oli puuttunut kaiken tämän ajan. Kyse ei ollut pelkästään treenaamisen kovuudesta tai treenien määrästä eikä kyse ollut levosta. Noissa osa-alueissa oltiin jokseenkin oikeilla jäljillä ja tiettyyn pisteeseen kyllä päästään kehityksessä, vaikka kokonaisuus ei olisikaan kunnossa.

Tässä vuonna 2002 noin 72 kiloisena sotilaspenkkikisoissa

Elämäni ensimmäiset tuplat takaa yleisön edessä!

Kaikki nuo 12 vuotta olin elänyt siinä käsityksessä, että kaiken tekemisen ja kehityksen isoin ja ainoa tekijä oli treenaaminen. Minulle tulikin suorastaan yllätyksenä, miten isoa roolia ravitsemuspuoli näytteli. Mähösen valmennuksessa sain konkreettisesti huomata, kuinka ruoan suhde treeneihin ja kasvuun oli korvaamattoman tärkeää. Jotta voidaan lihasharjoittelussa kasvattaa progressiota niin painoissa, intensiteetissä kuin treenien laadussa ja treenimäärissä, tarvitaan juuri oikeanlainen suhde makroravinteita sekä kaloreita tukemaan edellä mainittuja asioita.

Kehitys oikean ruokavalion tuella oli uskomatonta! Tähän kun lisätään tehokas ja monipuolinen treenaaminen, voidaan nopeuttaa lihasmassan kasvua moninkertaisesti. Ravinnon osuus on massiivinen.

Saman vuoden syksynä, optimaalisen ruokavalion ja harjoittelun ansiosta, painoin Bodauksen SM-kisoissa hyvin rasvattomassa kunnossa noin 67-68 kiloa.


Jos tuolloin olisi ollut tietoa ravinnosta, minkähänlainen kehitys sitä olisi voinutkaan syntyä? Periaatteessa 12 vuoden treenaaminen ilman eheää kokonaisuutta oli kuin olisi ajettu formulakisaa tyhjillä renkailla. Mentiin kyllä eteenpäin, mutta nopeus ja tehot olivat kaukana siitä mitä ne täysillä renkailla ajettaessa olisivat olleet.


2003 kehonrakennuksen SM-kisat Lahden messukeskuksessa

Nykyään valmentajana tulee törmättyä lähes päivittäin tilanteisiin, joissa tämä vastaava nuorena kokemani valaistuminen ravinnon suhteen on syntynyt asiakkailla, jotka noudattavat ravinto-ohjelmaani. Tuo ravinnon tuoma kehitys on sen verran ratkaisevassa asemassa, että tämän kyllä huomaa omassa tekemisessä hyvin nopeasti.

Ja mielenkiintoistahan koko asiassa on se, että oltiin sitten hankkimassa lisää lihasmassaa tai pudotetaan painoa/kiristellään, sama yhtälö toimii molemmissa. Samat makrosuhteet ja ruoka-aineet ovat pääosissa molemmissa tapauksissa, vain kulutus ja päivän kokonaiskalorien saanti poikkeaa toisistaan.

Jälkiviisaus on turhaa

Jälkeenpäin toki voisi ajatella, miten paljon sitä tuli hukattua treenivuosia, kun syöminen oli niin randomia. Saatoin esimerkiksi töissä lounaalla ollessani käydä syömässä hesburgerin hampurilaisaterian. Aamupala oli sitä ennen syöty 4-5 tuntia aikaisemmin, joka oli lähinnä lasi tuoremehua ja paahtoleipä. Ennen treeniä meni muutama banaani ja silloinkin luultiin, että banaanin syöminen oli sitä ravintoon panostamista. Myöhemmin mukaan tuli palkkarit ja kreatiinit ja oletettiin niiden vievän syömisen aivan uudelle tasolle, vaikka pääasiallisesti se oikea ravinto oli pelkkää roskaruokaa sisältäen hiilaria ja rasvaa.

Jos pääasiallisesti ruokavaliosi sisältää hiilaria ja rasvaa, nautitaan tämän vuoksi hyvin usein ylisuuria määriä helppoja kaloreita. Tämän tyyppiset makrosuhteet loppupeleissä saa ihmisen lihoamaan.

Kun myöhemmin tuli sotilaspenkkikisat kuvioihin mukaan, piti oma paino saada alemmas ilman, että voimatasot olisivat kärsineet liikaa. Jostain käsittämättömästä syystä luulin, että kiinteän ruoan pois jättäminen olisi ollut se oikeanlainen tapa dieetata?! Join proteiinijuomia ruokatauoilla ja muun aikaa paastosin, kunnes oloni meni niin heikoksi, että jo treenitkin alkoivat kärsiä.

Jos tuolloin olisi ollut tietoa ravinnosta, minkähänlainen kehitys sitä olisi voinutkaan syntyä? Periaatteessa 12 vuoden treenaaminen ilman eheää kokonaisuutta oli kuin olisi ajettu formulakisaa tyhjillä renkailla. Mentiin kyllä eteenpäin, mutta nopeus ja tehot olivat kaukana siitä mitä ne täysillä renkailla ajettaessa olisivat olleet.

Niillä työkaluilla kuitenkin mentiin, mitä oli silloin käytössä ja asiaa on sinänsä aivan tyhmä spekuloida, koska vuosia ei saa takaisin, enkä pääse aikakoneella antamaan itselleni ohjeita. Se mitä voin tänä päivänä tehdä, on auttaa ja antaa tietoutta niille, jotka sitä haluaa. Korostan aina sitä, että oikeiden ohjeiden avulla väistellään ne sudenkuopat, joihin itse aikanaan astuin. Treeniohjelmat ja ravintopaketit tuovat myös motivaatiota ja intoa lisää omaan tekemiseen. Pelkästään se, että moisia paketteja hankitaan, voidaan varmistaa oma tekemisen taso ja draivi, jonka avulla ulosmitataan itsestään se kovin irti joka kerta. Nämä ovat niitä elementtejä, joilla saadaan kasvua aikaiseksi.

Kommentit (4)

Ladataan kommentteja...
Kommentteja ei voitu ladata. Yritä myöhemmin uudelleen.
{{ comment.author }} #{{ comment.id }} Vastaa

Vastaa

Kaikki kommentit tarkistetaan manuaalisesti ennen julkaisua.
Emme julkaise sähköpostiosoitettasi ulkopuolisille.
Avatar noudetaan sähköpostin perusteella Gravatar-palvelusta.

Luethan täältä kuinka käsittelemme henkilötietojasi.