Peltomaa pousing (mukana myös Heinänen)

Heipparallaa täältä viileästä Etelä-Suomesta.

Kesäkuu on jo pitkällä, mutta ilmat on koleat. Taisi viime viikonlopun helleaalto olla vain harvinainen sääilmiö, sillä  ainakin tämä viikko on ollut erittäin epävakainen. Kesälomat meikäläisellä alkaa vasta elokuussa, joten eipä tuo haitanne kauheesti. Ainoana huonona puolena epävakailla säillä on se, kun Miken kanssa on pitänyt kuvata jos jonkinmoista projektia ulkosalla, mutta eipä olla päästy. 🙁 Venyy ja vanuu nuo projektit. Joku taisi oikein kysyä, että ollaanko kuopattu Wannabe Heroes, kun ei ole uutta kuvaa tullut? Noh, tulee kunhan säät ja menot osuu kohdilleen.

Tässä kuitenkin yksi kuva, joka otettiin Gazozin mainosjulistekuvauksissa eilen illalla yhden parkkihallin katolla. Aika coolin näköinen ja sävyt sekä tunnelma on suorastaan hieno. Kyllä se Sirén osaa!

Meikä lempipuuhassa, sikaria pössyttelemässä.

Tänään sitten taas salille. Pistin pikaisen jalkatreenin, jossa oli kyykkyä, prässiä ja reiden koukistusta sekä ojennusta. Treffit oli Peltomaan Harrin kanssa, jolla on h-hetkeen vielä runsaat 15 viikkoa jäljellä. Pakko oli kyykätä siis suht isoilla, ettei taustalla ihan kamalasti naurettaisi. Kovin sarja taisi olla 180 kilolla 10 toistoa. Se menikin ihan helposti ja enemmänkin olisi voinut nostaa, mutta alaselkä alkoi vihottelemaan oudosti. Taisin nostaa telineistä tangon aavistuksen huolimattomasti ja tuli lievää sivuttaisliikettä, joka sitten varmaan ärsytti alaselän lihaksia. Toivottavasti siis vain lihaksia, ettei siellä mikään välilevy pullahtanut. Kipeä se nyt on kuin fan, mutta ei voi mitään. Meen sit lekuriin jos huomenna en sängystä ylös pääse.  Jep, ei siis näin.

Peltomaan kanssa harjoiteltiin vaparia jo ihan täysillä. Musiikki on valmis ja liikkeitä päästiin tapailemaan oikein kunnolla. Erittäin hyvin Harri oppi koordinoimaan kroppaansa, vaikka ensimmäistä kertaa oltiin harjoittelemassa vaparia. Suhteellisen haastava vapari on siis tulossa. Huumoria ja pilkettä silmäkulmassa on myös mukana, ei siis mitään kuoleman vakavaa posetusta. Olen muuten noita vapareita tehnyt jo muutamalle tyypille tässä vuosien varrella. Mainittakkoon vaikka Jari Stingl, Inkeri Salminen ja Jari Leskinen. Sen voin sanoa, että todella kivaa ja haastavaa hommaa se on. Parasta ehkä siinä on se, että sitä aivan kuin itsekin onnistuu, kun kilpailija onnistuu. On hienoa seurata vieressä toisen kokemia ”ahaa!”-elämyksiä ja onnistumisen tunteita, kun poseeraukset alkaa sujua ja vaparin kaikki osa-alueet loksahtelee paikoilleen. Dieetissäkin on paljon enemmän mieltä, kun pääsee harjoittelemaan vaparia tarpeeksi ajoissa. Sitä tajuaa, että ollaan menossa esittämään yleisölle itseään.

Salilla treenaili myös isohko möhköfantti eli Heinäsen Markus. Miehen kädet ovat jättimäiset lähes 50 senttiset puhumattakaan roikkuvista takareiskoista ja pulleista olkapäistä. Halusin Markuksen ns. referenssiksi Harrin rinnalle. Noviisi versus yksi Suomen kehonrakennuksen lahjakkaimmista bodaajista. Jos Harrilla menee kaikki nappiin niin saattaa muuten olla, että näemme molemmat miehet Lahdessa samassa line-upissa alle 90 kilon sarjassa. Pistettiin parit vertailuposet Harrin ja Markuksen kesken ja hienostihan Harri siitä rääkistä selvisi. Markuksen paino taisi miehen sanojen mukaan olla 97 kilon paikkeilla ja Harrin on 103 kilon hujakoilla. Isoja miehiä siis meikän rinnalla… Yleisön pyynnöstä oli minunkin pakko riisua paitani ja heittää taistelupose-tuplat edestä kilpailuun Markusta vastaan. Taisihan tuo Markus sen viedä 1-0 ;). Ei tuollaiselle mörssärille tällainen 83 kiloinen rimpula mitään mahda.

Kuvat, olkaa hyvä: