Mistä motivaatio treenaamiseen?

Heippa!

Välillä saan kyselyitä, että miten itse pidän motivaatiota yllä vuodesta toiseen ja miten jaksan aina vaan käydä treenaamassa salilla? Kysyjä itse useimmiten on motivaation puutteesta kärsivä ja kaipaa jotain vinkkiä, miten saisi oman treeni-intonsa takaisin.

Niinpä niin. Sitä on aika hankala mitään ohjetta antaa, mikä tepsisi motivaation puutteeseen. Itsestään se halu yleensä kumpuaa. Sitä on vähän huono keinotekoisesti luoda. Fiilistä voi toki boostata katsomalla jotain pro-ukkojen treenivideoita tai kuunnella Eye of the Tiger -biisiä. Peiliin katsominen voi olla yksi hyvä tapa luoda se halu salille lähtemiseen. Jos et ole tyytyväinen peilikuvaasi, painele jumpille ja työstä kroppaasi sellaiseksi, että se miellyttää omaa silmääsi.

Toiset saavat motivaatiota tavoitteiden asettamisesta. Päätät vaikka osallistua bodauskisoihin ensi vuonna ja se pistää sinuun vauhtia ja intoa koko touhuun. Tai haluat saada oman painosi nousuun tai rasvaa poltettua tiettyyn päivään mennessä. Olet lähdössä vaikka rantalomalle ja haluat saada itsesi kivaan kuosiin. Tällainen motivoi kummasti.

Itseäni motivoi viime syksyn kisat.

En ole juuri koskaan kärsinyt motivaation puutteesta. On toki päiviä, kun ei millään jaksaisi lähteä salille tai jumpilla ollessa huomaa tekevänsä vain ne perusrutiinit ja painelevansa takaisin himaan.

Halu kehittyä ja muokata itseään on vain niin voimakas juttu, että se pitää mielenkiinnon yllä vuodesta toiseen. Olen myös huomannut, että tauot salilta aiheuttaa sellaista turhautumista. Ylimääräinen energia ahdistaa ja sitä haluaa purkaa sen johonkin. Salille mennään purkamaan se ylimääräinen energia. Se itsessään toimii motivaattorina.

Jos pystyt huoletta olemaan vaikka kaksi viikkoa treenaamatta, ei sinulla tuskin ole niin suurta intohimoa mennä salille rääkkäämään omaa kehoasi. Itselläni jo 4-5 päivää ilman treenaamista aiheuttaa massiivista henkistä huonoa oloa. Hyvä treeni nostaa mielialaa, plain and simple.

Raskaan työn ja säännöllisen treenaamisen yhdistäminen on haastavaa. Tiedän sen itse varsin hyvin, sillä olen kaikki nämä vuodet joutunut olemaan normi duunissa ja työvuorojen puitteissa mennyt jumpille. Aikanaan R-kioskilla työskennellessäni vedin jopa dieetit niin, että vasta vika viikko saattoi olla vapaa töistä. Nythän olen sen verran antanut itselleni löysää, että jo kuukausi ennen kisoja olen ottanut lomat ja palkatonta, että olen pystynyt keskittymään dieettiin täyspainotteisesti.

Voin kertoa, että se on ollut aikoinaan hiukan raskasta vetää rajua dieettiä ja samalla seistä 8 tuntisia päiviä kassalla myyden lottoa ja ladaten matkakorttia asiakkaille. Sellainen zombie siellä tiskin takana seisoi monet kerrat.

Nyt tämä pimeys ja kylmyys, kun talvi lähestyy, luo ainakin itselleni jonkin asteista kaamosväsymystä ja painaa mielialaa alaspäin. Salilla käyminen on haastavaa ja varsinkin, kun pitäisi nimenomaan tehdä nyt sitä kovaa työtä, jotta saisi kehitystä aikaiseksi. Väsyttää niin älyttömän paljon, sitä voisi nukkua päivät pitkät ja pötkötellä sohvalla. Mutta jälleen kerran, kun sinne salille on saanut oman perseensä hilattua, se kyllä palkitsee hyvien jumppien jälkeen ja kotosallakin on parempi fiilis. Mennään nyt vaan yli nämä raskaimmat ajat ja pimeimmät hetket vuodesta ja varmasti homma jossain kohtaa helpottaa.

#BOOM kaikille ja DYYDFISTit messiin! Let’s do this! 😀