Lomapäivitystä Teneltä - part 04

Hola!

Täällä on kyllä mielenkiintoisia tapoja, kuten aina muissa kulttuureissa on tapanakin olla. Esim ruokakulttuuri on lievästi sanottuna erilainen kuin Suomessa. Paikalliset eivät aamiaiseksi syö juuri mitään, ehkä yhden croissantin jos sitäkään. Päivällä lyödään kauppojen luukut kiinni ja lähdetään vetelemään siestaa. Syövät siinä sitten jotain. Illalla vasta 20-22 aikoihin paikalliset syövät päivällistä tai voisi puhua jo illallisesta.

Suomessahan illallinen syödään jo kuuden maissa, joten ravintolat niihin aikoihin ammottavat tyhjyyttään.

Me koettiin toinenkin erikoisuus ihan konkreettisesti. Täällä tenellä kun on tapana tunkea sitä leipää pöytään ennen kuin edes juomia ollaan tilattu. Lätkäisevät siis korin kuivunutta sämpylää ja voinapin siihen mukaan, kuten tuossa kuvassa alla punkkulasin takanakin näkyy sellainen leipäkori.

Sen verran tiesin, että jos siihen leipäkoriin ei koske, ravintolat eivät veloita siitä mitään. Noh, oltiin sitten ravintola Magassa syömässä ja aivan loistavat katkaravut, lihavartaat ja Mojo-kastikkeet ryppyperunoilla syötiin olusien ja punkkujen kera.

Laskuun kuitenkin ilmestyi tämä pan/mantequilla. Huomasin sen vasta maksettuani laskun. 41,57 oli kokonaissumma johon oli lisätty siis 1,80 pan (leipä) ja tämä toinen erikoisuus IGIC 7% 2,72€ eli tippi!! Kutsuin tarjoilijan takaisin pöytään ja kysäisin että mikäs tämä pan tässä on? Bred bred se rupesi änkyttämään. Sanoin sille kohteliaasti että We didn’t touch the bred. No pan! Okay, sorry sorry. tarjoilija paineli pois ja toi 1,80 takasin.

Eihän se summa ollut mikään iso yhden ihmisen kohdalla, mutta kyse oli periaatteesta. Jos leipään ei kosketa niin siitä ei myöskään veloiteta. Jotenkin vähän ketuttaa, kun itse haluaa olla rehellinen ja sitten törmää näihin jotka joka välissä yrittää kusettaa. Ajatelkaas nyt, jos päivän aikana käy vaikka 200 turistia syömässä joista  puolet syö leivän ja kaikilta veloitetaan se 1,80. Se on päivässä 180 euroa ylimääräistä raflalle, kuukaudessa se tekisi jo 5400€!!

Parhaiten välttää tällaiset tilanteet, kun heti pöytään istutuessaan sanoo selkeän reippaalla äänellä: NO PAN! Ei tule leipää ja voita. 😀

Törmättiin sitten yhteen aikamoiseen kukkoilijaan.

Illalla käväistiin syömässä Restaurante Rusticossa. Upean kävelykadun varrella oleva ravintola, josta oli suora näkymä merelle. Aallot kohisivat ja hieman vettäkin satoi, joka loi todella kauniin ja romanttisen tunnelman illalle. Täältä sai hurjan hyvää ruokaa vaikkakin taas kerran paikalliseen hintatasoon nähden hinnakasta mättöä.

Sangriaa ja olutta.

0,6 l cervezaa piti kaksin käsin juoda.

tuhti alkupala, club sandwich ja päällä pekonia… Uuuh…

tältä paikka näytti päydästämme katsottuna

Tytsy otti jänistä ja minä katkarapuja valkosipulilla ja ryppyperunoita vihreällä mojolla. Kani maistui kuulemma vähän kanalta, mutta mausteisemmalta. Luita oli todella paljon.

Illalla oli sardiinin hautajaiset. kulkue lähti aivan hotellimme edestä. Massiivinen sardiini oli auton katolla ja ihmiset ulvoivat ja kiljahtelivat vissiin kai hurmiossa? rummut pärisivät ja torvisoittokunta kuului kilometrien päähän. Oli aika mielenkiintoista. Tohon aikaan alkoi sataa sitten oikein kunnolla ja me vetäydyimme omiin bileisiin hotellihuoneeseen.