Kohti seuraavaa

Hullo.

Eilen velipoika, Jarppa Wheels Leskinen ja minä kyykäten salilla. Saatiin siinä ”lomassa” tehtyä ihan hyvää settiä reiskoille. Vain kaksi liikettä kyykky ja prässi ja sitten himaan. Kyykky alkaa luistaa mainiosti ja ehkä taitaa sitä pihviä jossain vaiheessa kertyä jalkoihin. Ilmoitan kyllä, kun se ihme tapahtuu. Prässissä mentiin kovaa. 480kg taisi olla painoa ja pari sarjaa 10 ja 18 toistoa. Enempää ei toistoja tullut, ehkä jalat eivät ihan vielä ole tottuneet isompiin painoihiin.

Niin, nyt taas vaihtuu se vuosi seuraavaan ja ollaan taas viisaampia kuin viimeksi? Viime vuodesta jäi käteen yksi kulta ja best poser award Oslosta, kuutos sija Kultsalta ja paljon kokemusta, jota tullaan hyödyntämään seuraavissa kisoissa. Parasta kaikessa oli, että osasin ottaa todella rennosti kisojen jälkeen ja nauttia ”normi” elämästä. Kävin salilla silloin tällöin eli kun huvitti enkä ottanut stressiä siitä kuinka keho alkoi ”löystymään” ja rupsahtamaan normaaliin olotilaan.

Monille kilpailijoille ja varsinkin ensimmäistä kertaa kilpaillessa se tulee aikamoisena yllätyksenä kuinka masentavaa on nähdä oman vartalon kireän olomuodon pehmenevän ja palautuvan takaisin entiseen. Verisuonten laskeutuvan ja erottuvuuden katoavan. Jotkut saattavat jopa masentua pahasti ja olla allapäin. Treenit eivät maistu ja mieliala on synkkä. Tästä tuskin ollaan edes puhuttu paljoa kuinka sinänsä vaarallista tämä kisaamisen jälkimasennus on. Itse jo tiedostan kaiken tämän ja osaan ottaa rennosti enkä pelästy taikka masennu kehon pehmenemisestä.

Okei, kuten viimeksi sanoin, otettiin materiaalia videolle minun hauberitreeneistä. Myös eilen Jarin kanssa tuli tallennettua uusi osa ”Katsotaan, ketä tänään löytyy salilta?” sekä Jarin: Esimerkkejä miten EI pidä treenata- video. Repeiltiin niin, ettei itse treenaamisesta tahtonut tulla mitään.