Huono päivä salilla? Älä välitä, niitäkin tarvitaan!

Helou höpönassut!
Täällä taas ja blogia päivittämässä ennen kuin hyökätään päivän jumpille takareisien kimppuun. Jumppia painettu taas läpi kauheella kiukulla. Välillä ollut hyviä ja osuvia treenejä ja välillä taas sellaisia, ettei ihan mennyt putkeen. Syitä on vaikea kertoa, kun niin monet asiat vaikuttavat treeneihin. Toisinaan on vain väsymys, joka painaa taustalla, joskus kroppa on vaan tilassa, ettei se tahdo totella käskyjä. Tällöin on tärkeää, että huonosti lähteneet treenit saadaan ajettua kunnialla läpi.
Itse uskon, että jokaisella treenillä on kuitenkin vaikutuksensa kokonaisuudessa. Oli sitten huono tai hyvä päivä, niin jokainen treeni jollain tapaa on tärkeä. Niitä huonojakin pitää olla siellä, jotta ne hyvät korostuu ja niistä saa sitä energiaa ja motivaatiota. Huonojen päivien kunnialla läpi vieminen on todella tärkeää. Niistä voi jopa kehkeytyä hyvät jumpat, kunhan vain saa itsensä hilattua sinne salille ja pikku hiljaa lähtee työstämään lihasta.

Huonot päivät ovat juuri niitä mittareita, joilla mitataan se todellinen halu tehdä tätä lihasmassaa ja työstää kroppaa isommaksi, paremmaksi ja vahvemmaksi. Kun huonon päivän saa kiskottua läpi kuten ohjelmassa etukäteen on lukenut, voi itsestään olla ylpeä. Huono päivä on juuri muuttunut hyväksi. Sekin on omalla tavallaan palkitsevaa.
Moni sanoo, että sun pitää uskoa ja haluta tosissaan tätä hommaa ja huonoja päiviä ei saa olla, niille ei anneta lupaa, hoorah ja sempre fi blaa blaa blaa. Minä olen sitä mieltä, että tietynlainen rytmi ja rutiini hommaan on jo kova juttu ja että kunhan vain kiskot itsesi sinne salille ja teet edes jotain, on jo hatunnoston arvoinen asia. Kyllä mä nyönnän huonoina päivinä vetäväni reenit melkoisella rutiinilla läpi. Aina ei vain voi olla superenerginen ja hoorah -meiningillä oleva merijalkaväen sotilas, joka apinan raivolla painaa eteenpäin.
Sulla voi olla rankka työpäivä takana, pitkä treeniputki sen päälle vielä painaa kropassa ja tiedät, että mitään lepoa ei ole tiedossa pitkään aikaan. Rytmiä sotkee vaikka vuorotyö ja sekava unirytmi. Me kaikki ei voida panostaa tähän hommaan 24/7 ja elää potipildinkia kuten ne, joilla on fyrkkaa eikä duunissa tartte käydä. Niin kauan ku tää bodaus ei itsessään maksa mun laskuja ja tuo ruokaa mun pöydälle, mä joudun käymään töissä tän harrastuksen ohella. Olishan se nastaa vain bodata ja saada siitä rahaa. Urheilulla ei Suomessa elätä itseään, ellet ole oikeissa lajeissa mukana. Bodaus ei ole oikea laji. Valitan. Tää on liian marginaalilaji, jotta sponsoreita tulis siinä määrin, että normi duunissa ei tarttis käydä.
Itseäni auttaa kieltämättä nuo energiajuomat eli PWO:t, joilla saa sen väsymyksen kivasti haihdutettua ja usein jumpat alkavatkin sykkiä hyvällä tavalla. Ripped Hardcore Liquid on juuri sellainen piristävä juoma ja kaiken lisäksi erittäin hyvän makuinen. Suosittelen tätä ja juoma muuten hyvässä tarjouksessakin!
Laulata banneria ja tue samalla urheilijaa!

Myös Creashock pelittää erittäin hyvin ja tykkään tästä niin tehon kuin maun puolesta! Yksi raikkaimista mauista (Orange) tehonlisääjä/PWO puolella.