Body Action ja keho käy

Treenit kulkee ja dieetti surisee eteenpäin pikku hiljaa. Tänään satuttiin salille samaan aikaan velipojan

kanssa, joten uskalsin tehdä rintatreenit vähän isommilla painoilla. tasapenkkiä kässäreillä tulikin suht mukavaa settiä. 38kgx15, 48kgx10, 56kgx6 ja 60kgx5+yksi avustettu. Pistin puolestani broidin kärsimään ja pakotin hänet tekemään kyykkyä 180kg 5×5!! Taitaa olla jalat hellänä huomenna. 🙂

Body Actionin kuvauksia oli siis viime viikolla ja täytyy vielä mainita, että on muuten pirun käytännöllisiä ja mukavan tuntuisia kuteita tällä vaatemerkillä. Kiitos vielä Kokkosen Arille, joka tuo maahan tätä merkkiä ja sponssaa minua! Viikko 5 Road to GP.ssä onkin omistettu kuvien osalta Body Actionille.

Road to GP -vko 5-

Viides viikko.
Dieetin alussa paino oli 82,2kg ja nyt se on alhaisimmillaan käynyt 77,6 kilossa. Tähän mennessä on tullut tehtyä aerobista noin 900 minuuttia sekä lukuisia tappotreenejä salilla. Mieliala on vaihdellut suhteellisen reippaasta positiivisuudesta kohtalaisen masentavaan pessimistisyyteen.

Kunto alkaa pikku hiljaa näyttää merkkejä edistymisestä. Vain ihan ”pikkiriikkisen” siis. Nälkä on ollut koko ajan. Töissä sen huomaa ehkä parhaiten. Sitä tekee pari kolme tuntia putkeen töitä kassalla kunnes yht’äkkiä tuntee omituisen kivunomaisen väännön vatsassa. Se on nälän tunne. 3200 kaloria on tälle dieetille lähtiessäni suurin kalorimäärä kuin koskaan aiemmin ja silti se ei tunnu riittävän. Aiemmilla dieeteilllä aloituskalorit ovat lähteneet 2500 kalorin tietämillä eli tämä on vain hyvä asia. Offilla on siis syöty suhteellisen paljon?

Perjantai klo 13:45. Saavun hieman ajoissa pakkotoiston kaupalle. Mike, Jan sekä Ari ovat vielä jossain teillä tietämättömillä. Body Actionin mainoskuvaukset Fight Sportin sivuille on alkamassa. Siinä odotellessa juttelen tovin aina niin mukavan Jounin kanssa. Jounilla on uskomaton historia kehonrakennuksen saralla ja joka kerta haltioissani kuuntelenkin Jounin tarinoita huippukehonrakentajista sekä muista kommelluksista ja kokemuksista hänen uransa ajoilta.

Kahden maissa kaupalle sitten pöllähtää kolmikko Mike, Jan ja viimeisenä massiivinen ja lempeän sympaattinen Kuopion jätti, Ari. Hetken päästä tulee vielä Kira, jotta mainoskuviin saadaan jotain muutakin kuin ruma ja väsynyt miehen puolikas. Kuvauksissa vierähtää tunti poikineen ja vaikka jo neljältä olinkin herännyt, yritin silti skarpata. Valmentajani Akikin tuli tiirailemaan kuvauksia, joten tiesin, että vaikka kuvaukset olisi pian ohi ei poseeraus olisi ohi ainakaan minun osaltani. Aki oli vaimonsa Armin kanssa ollut kolme viikkoa paossa Suomen ”kaunista talvea” eikä hän ollut nähnyt missä mennään kuntoni osalta. Käymme hieman läpi alkumetrejä vaparista ja suunnittelemme teemaa ja musiikkia siihen. Paljon on työtä vaparin osalta, koska molemmat meistä haluaa tuoda taas jotain uutta ja tyylikästä lavalle. Siihen panostamme Akin kanssa, sillä ei pelkästään, että vapaaohjelma arvostellaan vaan se, että tämä laji on yleisöä varten.

Käymme läpi hieman pakollisia asentoja ja senkin osalta tulemme todennäköisesti tekemään joitain muutoksia, jottemme aivan samaa pakettia näytetä kuin viimeksi. Molemmat olemme perfektionisteja ja se on osin vaikuttanutkin siihen, että panostamme esiintymiseen lavalla. Lopuksi Aki päättää, ettei kaloreita pudoteta, mutta työmäärää on lisättävä.

Kello on 16:00 ja porukat ovat suurilta osin poistuneet pakkiksen kaupalta. Minä otan kassista purkin riisiä ja kanaa, sillä nälkä on taas huutava. Muutama sana vielä Jounin kanssa kunnes on aika vääntää itseni taas liikenteeseen. Edessä on vielä kova selkätreeni salilla. Pääsen kotiin vasta klo 20:00. Syön, laitan kellon soimaan 4:15 ja nukahdan sohvalle.

-MN