This is Mika

23.12.2011 13:45 4min luku 6

Renne Korppilan kuolematreenit etureisille!

Moro!

Totally!

Eilen oli jalkapäivä. NRJ:n aamupoikien Renne Korppila oli varannut ajan ”rankaisijalle” eli allekirjoittaneelle eli minulle eli Mika Nyyssölälle!! Toiveena oli rankaista reisiä ja tarkemmin sanottuna reiden etuosia. Etukäteen jo hieman pelotti tuleva, mutta elämässähän pitää olla jännitystä, lähdetään siitä liikkeelle. 🙂

Renne vielä silloin, kun jalat olivat elossa:

Vermeet päälle ja lähdettiin lämmittelemään. 10 minuuttia fillaria, jotta reidet hieman lämpenivät. 5-10 minuuttia lyhyitä venyttelyitä reisille, kuten gymlogin lihashuoltojaksossa ohjeistettiin. Ei muuta kuin lämpösarjoja alle, sillä ensimmäisenä vuorossa olivat reiden ojennus ja jalkaprässi superina.

Päivän mottona oli: Keep it simple, brutal and intense.

Simppeli, nopea ja brutaali jalkatreeni oli siis tiedossa. Helppoa siitä ei saanut tekemälläkään ja se polte ja se kipu… mutta palataas taaksepäin. Lämpösarjoja siis alle pari kolme ja ei muuta kuin ensimmäistä työsarjaa kehiin. Ensimmäinen liikesarja oli siis reiden ojennus ja prässi superina. Superina tarkoitti sitä, että tauko ojennuksen ja prässin välillä oli se aika, kun sai itsensä raahattua prässin alle. Tauotta siis tehtiin tuo liikesarja.

Ojennus 15 toistoa, prässi 15 toistoa ja 5 sarjaa

Painot progessiivisesti:

  • 1. sarja: ojennus 60kg, prässi 280kg
  • 2. sarja: ojennus 70kg, prässi 330kg
  • 3. sarja: ojennus 80kg, prässi 380kg
  • 4. sarja: ojennus 90kg, prässi 380kg
  • 5. sarja: ojennus 100kg, prässi 380kg

Ensimmäiset kaksi sarjaa mentiin mukavuusalueen reunoilla. Jaloissa alkoi tuntua ja jokaisen ojennussarjan jälkeen siirtymä prässiin tuntui yhä enemmän epämiellyttävämmältä. Kolmannessa sarjassa ojennuksen jälkeen olin prässissä ja viidennen toiston kohdalla jalkoihin ampui ihan järkyttävät maitohapot. Oli pakko ottaa happea ja huilia, mutta mitä pidempään kelkkaa piti ylhäällä sitä selkeämmin tunsi kuinka voimat alkoivat ehtyä koivista. Kolmosilla ja kakkosilla poimittiin ne 15 toistoa kuitenkin vaikka kipeetä teki. Tahti oli kova. Tauot olivat vain sen aikaa, kun toinen teki. Varovaisesti kysyin Renneltä, voitaisko tehdä tällä 380 kilolla ne kaksi vikaakin sarjaa? Luojan kiitos Rennelläkin sarja oli työn takana, joten vastalauseita ei kuulunut.

4. ja 5. sarja koetteli molempia. Aina viidennen toiston kohdalla tuli ensimmäinen seinä, kuten aiemminkin ja loput mentiin tahdonvoimalla, sillä etureiskoista olivat paukut loppuneet jo aikoja sitten. Tauko olisi tehnyt poikaa, mutta sellaiseen ylellisyyteen ei ollut varaa. Oma sarja, Renne sarja, oma sarja, Rennen sarja… Hilpeys alkoi hiipua ja fuck you:t lipsahti Rennen suusta yhä tiuhempaan tahtiin. Aina niin sanavalmis mies ei yht’äkkiä saanutkaan enää sanaa suustaan…?

Seuraava liike.

Kun sarjat olivat tehty, olisi huilit olleet NIIN paikallaan. Mutta ei! Seuraava liike oli vuorossa. Helppoa? C’moon tulkaa tekemään perässä. Vain kaksi liikettä ja homma bueno. Vika superi oli Rennellä vasta tehtynä, kun rankaisija oli jo repimässä painoja pois ja huutelemassa Renneä pystyhackin suuntaan! Pystyhacki on se salin pölyisin ja käyttämättömin laite. Pystyhacki on se kuuluisa laite, jossa kaikki itkee, että polviin sattuu. Kukaan ei tee sitä brutaalia ja sairasta laitetta….. paitsi Renne ja Mika. Liike repii etureidet ja finalisoi koko tappotreenin. Pystyhackilla tehdään viimeinen voitelu ja viikonloppu hengaillaan steissillä pyörätuolissa.

Pystyhack.

4 sarjaa 10 toistoa lisäpainoa 0 kg (kelkka painaa raa’at 45 kiloa)

Eka sarja kulki allekirjoittaneella rutiininomaisesti, mutta mitäpä tapahtui Rennelle? Niin…. tässä kohtaa palataan hieman taaksepäin. Ensimmäiset supersarjat ojennuksessa ja prässissä olivat Rennelle ihan piece of cake ja meikä jo niissä sai puuskuttaa. Pystyhackissa tilanne kääntyikin toisinpäin. Miksi? Nyt oli kyseessä liike, jossa myös omaa elopainoa liikuteltiin. Mika painaa 79 kiloa, mutta Renne painaakin sen reilu 110 kiloa. Jos Rennellä ja Mikalla on jaloissa suunnilleen samat voimatasot prässissä, mutta elopainossa eroa yli 30 kiloa, mitä tapahtuu liikkeessä joka suoritetaan omalla elopainolla + lisäkiloilla? AIVAN! Kevyempi loistaa ja painavampi lutkuttaa.

Näinhän siinä kävi. Meikä huitaisi sarjat menemään, mutta Renne ei… Ja mikä taistelu siinä käytiinkään painovoiman kanssa! Luoja, en ole koskaan nähnyt ketään niin sitkeää taistelijaa, kuin Korppilan poika, joka paita hiessä ja hampaat irvessä taisteli jokaikisen sarjan ja toiston ylös! Polvet hakkasivat yhteen, mies vapisi kauttaaltaan ja huusi korkeampia voimia apuun, kun newtonit iskivät jalkoihin ja kehoon. Sarjojen välillä Renne keräili itseään lattialla, kun meikä teki vauhdikkaasti omat sarjani. Taukoa ei taaskaan annettu. Armoa ei myönnetty! Tämä on sotaa, tämä on taistelua. Tähän on ryhdytty ja tämä kestetään!

Treenin jälkeen oli äitiä vähän ikävä ja muutaman sarjan jälkeen oli oksutkin lähellä. Yläkertaan loppuverryttelyihin eli poljettin 10 minuttia fiullaria, jotta saatiin maitohapot liikkeelle lihaksista ja venyttelymatolle venyttelemään tukkoisia ja turvoksissa olevia reiskoja.

Puolisen tuntia keräiltiin siinä jäseniä ennen kuin päästiin liikkeelle. JAlat olivat hakkelusta, mutta se voittajan tunne oli ylitsevuotava!

Kun treenataan, treenataan kovaa. Asenne ratkaisee aina!

Renne on elossa yhä, jalat eivät:

Rankaisija:

 

Kommentit (6)

Ladataan kommentteja...
Kommentteja ei voitu ladata. Yritä myöhemmin uudelleen.
{{ comment.author }} #{{ comment.id }} Vastaa

Vastaa

Kaikki kommentit tarkistetaan manuaalisesti ennen julkaisua.
Emme julkaise sähköpostiosoitettasi ulkopuolisille.
Avatar noudetaan sähköpostin perusteella Gravatar-palvelusta.

Luethan täältä kuinka käsittelemme henkilötietojasi.