This is Mika

02.08.2014 17:15 4min luku 55

Paluuta menneisyyteen

Moi
Mennään taas menneisyyteen…
Asuttiin 80-luvulla Järvenpäässä. Vuosina 83-89. 1989 kesällä muutettiin Karjaalle tai tarkemmin sanottuna Billnäsiin, joka oli aivan Karjaan massiivisen kaupungin kyljessä. 😉 Olin juuri päässyt kuudennelta luokalta Järvenpäässä, jolloin muutimme ja suoraan sanottuna kaikki kaverit jäivät sinne. Hyvin mielenkiintoinen syksy oli tiedossa. Olin menossa seiskaluokalle uuteen kouluun, josta en tuntenut yhtikäs ketään.
nuoruusvuodet0022blog.jpg
Taisin olla 150 senttiä pitkä ja painoin huikeat 38 kiloa, eli light weight baby voisi sanoa. Oikea rääpäle siis, ei mitään lihaksia, pelkkää luuta ja nahkaa. Muistan kun ekana päivänä kokoonnuimme juhlasaliin, jossa opettajat esittäytyivät ja rehtori piti jonkun tervetuloa blaa blaa -puheen. Seiskaluokkalaiset jaettiin eri luokkiin ja niitä tais olla ainakin E:hen asti, jonne minä sitten jouduin.
Meno oli aika sekamelskaa, kun pikku-Mika juoksi luokasta toiseen ja yritti opettella ison yli 600 henkisen koulun rytmiä. Ekalla enkun tunnilla olin ihan kujalla. Opettaja aloitti: ”good morning students. Please sit down. Open page 10.” jne jne. Ihmettelin, että mitä hemmettiä se puhuu, en siis ollut koskaan aiemmin enkun tunnilla, vaan olin kolmannella luokalla aloittanut ruotsin kielen tunnit. Varovasti vartin kuuntelun jälkeen viittasin opettajalle ja kysyin, että olenkohan mä ihan oikeassa ryhmässä kun pitäisi B-enkkua aloitella opettelemaan? No enpä mä ollut, sillä mut oltiin laitettu E-luokalle jossa kaikki olivat A-enkkua lukevia oppilaita.
Olin just ehtinyt tutustua muutamaan mukavaan kaveriin sillä luokalla, niin eiköhän minut sitten siirretty B-luokalle B-enkkua lukemaan. 😀 Jee jee.
Olis varmaan kannattanut jäädä sinne E-luokalle, sillä B-luokalla oli nimittäin koulun idioottimaisimmat tyypit ever. Oli Nuuskaa, Mirkkua, Jannea, Eskoa sun muita, jotka jostain syystä ottivat luokan pienimmän pojan, minut, silmätikuksi. Oon aina miettinyt, että miksi? Oliko syy minussa vai oliko nämä kiusaajat vain sen verran autistisia, että pakko oli tylsyyttään heikompia kiusata.
Annoin kyllä takaisin aina kun pystyin. Muistan kotitalouden tunnilla yhden näistä kiusaajista härnänneen minua varmaan tunnin verran. Sellaista nimittelyä ja tökkimistä. Puhdasta kiusantekoa ja häirintää. Kesken tunnin meni sitten hermot ja latasin tätä ”Nuuskua” vai mikä nyt olikaan nimeltään päin näköä. Veri lensi nenästä. Köksän maikka piti puhuttelun molemmille ja hänkin tiesi kuka siinä oli syyllinen. Nuuska sai jälki-istuntoa, kipeen nenän ja oli kiltisti seuraavat kaksi viikkoa, kunnes nenä parani ja kiusaaminen jatkui.
Kahdeksannelle luokalle mennessäni ekana päivänä nämä samat sankarit toivottivat minut tervetulleeksi kesälomilta lyömällä minua olkapäähän nyrkillä, jokainen vuorollaan. Pojat ryhmittyivät oikein jonoksi asti, jotta pääsivät jokainen lyömään. Jee, koulu oli taas alkanut.
Oli siellä koulussa kivaakin. Niihin aikoihin (90-luvun alussa) koulun musan opettaja, Ari Viitanen, oli innostunut Steel Pannuista ja oli juuri rakentanut ensimmäisen prototyyppinsä. Musan tunnilla meikä pääsi pimputtelemaan sitä värkkiä ja opettelin samalla soittamaan Peppi Pitkätossun. Siitä innostuneena Ari päätti pistää pystyyn pikku bändin ja eka keikka soitettiin vanhempain illassa vuonna 1990. Ari hankki myöhemmin vielä lisää pannuja ja antoi bändille nimeksi Steel Pan Lovers. Meikä oli siis bändin ihka ensimmäinen jäsen! Olin bändissä mukana vuosina 90-93 jona aikana koko ajan kasvavalla kokoonpanolla keikkailtiin jos missäkin ostarilla ja Karjaan yö-tapahtumassa. Isoin keikka tuona aikana oli Finlandia Talolla.
Aika outo juttu tapahtui, kun lopetin bändissä soittamisen. Nimittäin bändiharjoitukset ja keikat olivat melkoisen paljon aikaa vievää ja yritin silloin tosissani keskittyä koulun käyntiin, lukiossa kun oltiin. Päätin sitten lähteä bändistä, josta musanopettaja ei vissiin kauheesti tykännyt, nimittäin musan numero 10 putosi keväällä numeroon 5. Oli vissiin vähän tunnetta pelissä kun musan opettaja antoi numeroita tai sit mun musiikilliset lahjat olivat vaan jollain tavalla kummasti huonontuneet? 😀
Mutta palataan takaisin yläasteelle. Ysillä tuo aina niin ihana kiusaaminen loppui kuin kanan lento, kun aloitin salilla käymisen. ’92 tammikuussa painelin kaverin kannustamana ja vuoden kotitreenitaustalla punttikselle. Sieltä tuli itsevarmuutta, voimaa, muskeleita ja pikkasen skrodempia kavereita. Taisi niillä kiusaajilla olla sen verran itsesuojeluvaistoa, että jättivät kiusaamiset siihen paikkaan?
nuoruusvuodet0052blog.jpg
Lukioon mennessäni oikeastaan kaikki autistiset kiusaajat menivät amikseen, enkä ole niitä sen koommin nähnytkään. Päätin kyllä siinä vaiheessa elämääni, että kukaan ei mua enää kiusaa. Mä itse määrään mun elämästäni eikä kukaan muu. Kiusaajat yrittävät aina kontrolloida kohteitaan. Henkisellä ja fyysisellä väkivallalla, uhkaamisella, pelolla ja ryhmäpainostuksella yritetään hallita heikompia yksilöitä.
Kiusaamista esiintyy muuallakin kuin vain kouluinstituutiossa. Sitä tapahtuu armeijassa, työpaikoilla ja lähestulkoon ihan missä tahansa ryhmissä, joissa on paljon porukkaa. Kiusaajia sikiää kummasti ihan joka paikkaan, jossa on väkeä. Kiusaamisiin pitää aina puuttua. Nytkin ovat koulut jälleen alkamassa. Itse puutuin lukioaikanani useisiin kiusaamistapauksiin. Estin monet muilutukset vessoissa ja koulun käytävillä. Uhreina oli yleensä aina se ryhmän pienin, heikoin tai muuten vain massasta poikkeava yksilö. Puutu sinäkin kiusaamistapauksiin.
Ajetaan eteenpäin suvaitsevaisuutta ja toisen kunnioittamista! Erilaisuus on hyvä asia, sen vuoksi ei saa ketään kiusata. Ole sinäkin suovaitsevainen ja näytä esimerkilläsi, että kaikkia tulee kunnioittaa. Puolusta heikompaa ja ole heikomman kaveri koulussa. Annetaan hyvän kiertää. Koskaan ei voi tietää milloin se hyvä tulee takaisin sinulle. 😀

Kommentit (55)

Ladataan kommentteja...
Kommentteja ei voitu ladata. Yritä myöhemmin uudelleen.
{{ comment.author }} #{{ comment.id }} Vastaa

Vastaa

Kaikki kommentit tarkistetaan manuaalisesti ennen julkaisua.
Emme julkaise sähköpostiosoitettasi ulkopuolisille.
Avatar noudetaan sähköpostin perusteella Gravatar-palvelusta.

Luethan täältä kuinka käsittelemme henkilötietojasi.