ONKO AVARUUDESSA ÄLYLLISTÄ ELÄMÄÄ?

Moikka pitkästä aikaa!

En ole toviin kirjoitellut blogia ja joku varmaan on luullut, etten enää kirjoitakaan mutta täällä ollaan ja blogi on elossa. Sitten itse aiheeseen, nimittäin avaruuteen. Moni tietää, että olen aina ollut sellainen avaruusnörtti ja rakastan avaruuteen liittyviä juttuja, elokuvia ja muuta scifiä. Kuten otsikossa kysytään, onko avaruudessa älyllistä elämää, pohditaan tässä artikkelissa erään haastattelun pohjalta tätä kysymystä.

***

***

Elämä ja älyllinen elämä

Elämää ja älyllistä elämää. Ihan alkuun pitää selventää, että puhumalla elämästä ja älyllisestä elämästä, keskustelussa tulee ymmärtää kummasta puhutaan. Elämä voi olla älyllistä ja se voi olla aivan yksinkertaista yksisoluista elämää, kuten vaikka kasviplanktonit, amebat ja hiivat. Tällä hetkellä tutkitaan, löytyykö Marsista elämää tai onko siellä mahdollisesti ollut elämää, kuten mikrobeja. Suurella todennäköisyydellä elämää siis syntyy suotuisissa olosuhteissa ”suhteellisen” helposti. Maapallolle mikrobeja on syntynyt jo 4 miljardia vuotta sitten.

Käytännössä siis soluliman muuttuminen sivilisaatioiksi on kestänyt 4 miljardia vuotta.

Kompleksi elämä ja sivilisaatiot sen jälkeen

Älyllistä elämää taasen emme ole havainneet etsinnöistä huolimatta vielä missään. Mikrobeista 4 miljardin vuoden takaa kehittyminen kompleksiksi elämäksi maapallolla kesti yli kolme miljardia vuotta. Tutkimuksissa ollaan löydetty 600 miljoonan vuoden takaa kehittyneempää elämää. Vasta alle miljoona vuotta sitten Homo Sapiens on ollut kuvioissa mukana maapallolla. Ja viimeiset muutama kymmenentuhatta vuotta on maapallolla ollut sivilisaatioita. Käytännössä siis soluliman muuttuminen sivilisaatioiksi on kestänyt 4 miljardia vuotta. Tämä on kolmannes koko universumin iästä. Tältä pohjalta voisi siis ajatella, että älyllisen elämän esiintyminen missään universumin kolkassa on hyvin harvinaista. Aikaa ei ole kuitenkaan kulunut kovin paljon ”Big Bangista” ja pitää muistaa, että universuminen ensimmäisinä miljardeina vuosina olosuhteet eivät ole olleet hurjan otolliset, vaan avaruus on ollut todella aggressiivinen paikka, kun galaksit olivat vasta muodostumassa.

Olemmeko yksin mittaamattoman suuressa universumissa?

Tuntuu käsittämättömältä, että voisimme olla yksin tässä mahdollisesti äärettömän laajassa universumissa. Muistan nuoruudestani, että kouluissa opetettiin älyllisestä elämästä ja sen suuresta todennäköisyydestä universumissa juurikin siksi, että galakseja on biljoonia ja niiden sisällä jälleen miljardeja aurinkokuntia. Nykypäivän konsensus älyllisestä elämästä ja sen esiintyvyydestä on kuitenkin muuttunut tiedemiesten parissa.

Brian Cox alla olevassa haastatteluvideossa mainitsee kysyneensä Sean Carrollilta hänen veikkaustaan, miten monta sivilisaatiota yhdessä tyypillisessä linnurata galaksissa (missä meidän aurinkokuntakin sijaitsee) saattaisi Carrollin mielestä olla? Sean Carroll vastasi nolla. Brain Cox itse veikkasi yhtä sivilisaatiota. Haastattelija kysyi Coxilta, miksi hän uskoi optimistisesti yhteen, vaikka teoreettinen fyysikko Carroll oli nollan kannalla. Professori Cox vastasi, että hän haluaisi näin uskoa, sillä se olisi huolestuttavaa, jos näin ei olisi ja jotta universumissa olisi jonkinlaista merkitystä ylipäätään, olisi lohdullista ajatella, ettemme olisi ainoita olentoja, jotka tämän kaiken ”universaaliuden” pystyy havainnoimaan.

Tässä muuten tämä aivan fantastinen haastatteluvideo, jos kiinnostaa katsoa.

Fermin paradoksi

Kuten aiemmin mainitsinkin, vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että muualla olisi olemassa älyllistä elämää. Fermin paradoksin mukaan jos älyllistä elämää olisi, miksi sitä ei olla havaittu? Tämä kieltämättä heittää epäilyksen varjon ajatukselle, että muita sivilisaatioita olisi runsain mitoin olemassa. Niitä ei ainakaan kuhise linnunradan galaksissa, sillä näitä oltaisiin jollain tavalla kyllä jo havaittu.

Fermin paradoksi on astrobiologiaan, älyllisen elämän olemassaoloon liittyvä paradoksi ja astrobiologian kulmakivi. Se voidaan muotoilla seuraavasti: jos maailmankaikkeudessa on muuta älyllistä elämää kuin ihmiskunta, miksi tätä ei ole havaittu? Pelkästään omassa galaksissamme Linnunradassa pitäisi olla miljardeja ja taas miljardeja planeettoja, ja jo suhteellisen alkeellisella tekniikalla koko Linnunradan olisi pitänyt jo olla asutettuna 5–50 miljoonassa vuodessa eli maailmankaikkeuden ikään nähden hyvin lyhyessä ajassa. Paradoksi on saanut nimensä fyysikko Enrico Fermin aikoinaan esittämästä kysymyksestä ”Missä kaikki ovat?”.

Arvostakaa olemassaoloamme!

Jos me todellakin olemme ainoa sivilisaatio koko universumissa, meidän tulisi ymmärtää, kuinka ainutlaatuisia me olemme. Me kykenemme todistamaan universumissa tapahtuvia ihmeellisiä asioita, näkemään mittavissa kokoluokissa olevia asioita teleskoopeilla ja yritämme selvittää suuria mysteerejä, kuten mustien aukkojen olemassa oloa yms. Millään ei olisi mitään merkitystä, ei edes ajalla, jos kukaan ei olisi näitä asioita todistamassa. Me olemme ja meidän pitäisi ymmärtää, miten onnekkaita olemme, kun istumme universumin näyttämöllä eturivissä.

Itse rakastan keskustella näistä aiheista. Mulla on muutama kaveri, joiden kanssa tulee näistä avaruudellisista asioista jauhettua intohimoisesti. Terveiset esim Laaksosen Mikalle ja veljelleni Jukalle. Saattaa helposti vierähtää näiden aiheiden parissa tunti jos toinenkin. Nämä asiat vain yksinkertaisesti kiehtoo itseäni ja innolla luen uusista tutkimuksista ja havainnoista, mitä tulee esiin. James Webb -teleskooppi tuo esiin paljon uutta infoa avaruudesta ja on mahtavaa elää juurikin tässä aikakaudessa, jossa olemme ikään kuin uuden äärellä.

Mukavaa sunnuntaita kaikille,

Mika