Nykykondis - Miten kisojen jälkeen suhtautua itseensä?

Moi

Kisojen jälkeen kunto on vielä viikon pari aika rapsakka, mutta nesteitähän tulee elimistöön luonnollisesti rajusti. Jotkut bodarit paisuvat jopa 12 kiloa parin vuorokauden sisällä. Itsellänikin lähti nestetiä 4-5 kiloa vikalla viikolla, joten se tila lavalla ja supertiukka, kuiva kunto oli siis suunnitelmallisesti tehty ja ajoitettu juuri siihen hetkeen. Niin kuivana pidempään olisi aiheuttanut jopa munuaisille vajaatoimintaa.

Nyt on sitten monelle kova paikka antaa kropan levähtää ja katsoa sivusta kun kunto rupsahtaa. Pehmeys valtaa kropan ja se timmi ja tiukka kroppa katoaa kuin pieru saharaan. Ja tämä käy siis todella nopeasti verraten miten kauan siihen kisakuntoon oli mennyt aikaa. Läski tulee salaman nopeasti takaisin.

Kisojen jälkeen itsellänikin on ollut havaittavissa pientä masennusta. Se on sellaista, kun homma on ohi ja kaikki se tavoitteellisuus on poissa. Ei enää tiukkaa ruokavaliota, ei määrätietoista ja tavoitteellista treenaamista, ei ole mitään päämäärää. Tavoitteet toki moni on varmasti jo asettanut itselleen. Ne joilla kisat meni penkin alle varmasti haluavat näyttää vielä tulevaisuudessa, että täältä pesee. Seuraavat kisatkin on varmasti monella jo laitettu kalenteriin ylös. Se on hyvä keino saada itsensä palaamaan takaisin salille ja aloittamaan kova urakka. Tavoitteitahan on aina hyvä olla, sillä muuten määrätiedoton harhailu ja tavoitteeton treenaaminen ei johda mihinkään.

Meikällä paino on siinä 83-84 hujakoilla, enkä ole edes mitenkään ihan järjettömästi mässäillyt vaikka on sitä vähän kyllä herkuteltu. Treenit alkaa sujua mukavasti ja voimaa tuntuu tarttuvan koko ajan lisää. Eilenkin jalkatreeneissä meni prässisetti 430 kilolla helpon tuntuisesti 15 toistoa. Penkissä olen napannut viime viikolla 2x160kiloa, pushdownia ojentajille taljassa teen 50-60 kilon painoilla 15 toiston sarjoja. Kädet ovat siellä 47 sentin ympärysmitassa. Mahaa on hieman tullut ja varsinkin hyvien ruokasessioiden jälkeen näytän lähinnä siltä, että olisin nielaissut koripallon vatsaani. Naama turpoaa ja se kapea van Damme lookki on kadonnut, hei hei… Moonface here I come…. 😉

Itseensä pitää vain suhtautua, että on kahdenlaista kondista, kisakondista (joka on vain väliaikaista) ja normikondista joka on se pysyvämpi olotila. Vaikka masentaa, pitää vaan ottaa uudet tavoitteet ja lähteä niitä kohti, pää pystyssä. Änkyräkireänä ei muutenkaan pysty kehittymään optimaalisesti, eli lihas kasvaa mieluummin kropassa jossa on hieman rasvaa ja paljon energiaa.

Kisanjälkeinen masennus on hyvi yleistä mutta siitä toipuu kyllä ja normi elämä pikku hiljaa palautuu. Se vain pitää tiedostaa ja hyväksyä, että lihakset tulevat ja lihakset menevät, mutta läski on ikuista!