Mika lopettaa - Viimeinen blogikirjoitus

So long, and thanks for all the fish!  Kuten Adams sen jo kertoi aikoinaan. Nyt on aika purkittaa jalostajan lihapullat ja kenties kohta jo levyttää väliseinät, vai pitäisikö käydä vaan pitkäkseen…? Laitetaan siis kylpytakki päälle ja lähdetään avaruuteen kuin Arthur Dent.

Laiva lähtee, sumutorvet soi. Toivotaan vaan, ettei kallistuta kuten Costa Concordia. Matka on pitkä, se on elämän mittainen. Vaikka ollaankin hiukkasia avaruudessa, on tämä kaikki niin suhteellista… Jollekin yksi päivä on koko elämä, toiselle se on vain ohikiitävä hetki. Päivä kallistuu iltaan ja yötä seuraa aina uusi päivä.

Olen aina ajatellut, että tässä universumissa fysiikan lait ovat nimityksiä luonnossa vallitsevista säännönmukaisuuksista. Jotkut kuitenkin pystyvät rikkomaan fysiikan lakeja. Olen nimittäin aina luullut että paska valuu alaspäin, mutta käydessäni yleisissä vessoissa näen usein, että rinkalle on paskannettu. Jonkun on täytynyt siis paskantaa ylöspäin uhmaten painovoimaa! Sama juttu kusella. Kusen pitäisi lorista alaspäin, mutta siltikin joillain se nousee ylös ja ihan päähän asti!? 😀

Itse kuitenkin jatkan kusipäätöntä linjaa… Vedän vessan toimituksen jälkeen ja yritän pestä jarrutusjäljet, jos niitä on ilmaantunut.

Nyt on minun kuitenkin pyydettävä anteeksi, nimittäin niiltä jotka jo pelästyivät otsikkoa. Se nimittäin voidaan tulkita helposti väärin. Totta se kuitenkin on, lopetan blogini kirjoittamisen. Tämä on viimeinen blogikirjoitukseni.

Tosin tämä on viimeinen blogikirjoitus tälle päivälle. 😀 Muahah haaa! 😀  Tänään ei siis tule enää päivityksiä!

Oikein hauskaa illan jatkoa! Kiitos ja anteeksi. Kiusantekoni menee tylsyyden piikkiin, pahoittelen moista. Katsokaas, kun ei ole mitään tekemistä (vaikka kuitenkin oikeasti on vaikka millä  mitalla), niin sitten teen tällaista. ”Practical joke” niinku ameriikkalaiset sanoisivat. Ehkä menen nukkumaan? Levossahan se lihaskin kasvoi?

TOTALLY DUUUUUDS!

😀 😀 😀