Mika Nyyssölän posekoulu osa 1 - Tuplat edestä

Okei

Kokeillaas tällaista, kun ollaan niin kovasti pyydelty, että vois gymlogeissa tai jossain podcasteissa puhua noista poseeraamisista. Mitään selkeää poseerausohjetta ei mistään löydy eikä varmaankaan tietoutta moiseen olla selkeällä Suomen kielellä julkaistukaan. Tämä sarja on suunnattu kaikille niille, joita kiinnostaa kehonrakennus, siinä kilpaileminen tai vaikka vain ymmärtäminen mitä lajissa oikein tapahtuu lavalla ja miten siellä arvostellaan kilpailijoita. Tässä sarjassa kaikki poset käydään järjestyksessä läpi.

Ensimmäinen pakollinen poseeraus on tuplat edestä, joten lähdetään luonnollisesti siitä liikkeelle.

Tuplat edestä on ehkä se yksi tärkeimmistä poseista. Siinä tuodaan ensimmäistä kertaa tuomareille esille kilpailijan fysiikkaa. Jos sinulla on kova tuplat edestä-pose, olet yleensä aika vahvoilla. Posessa kiinnitetään huomiota käsien paksuuteen ja muotoon, latsien leveyteen, vatsoihin (riippuen tyylistä), etureisien lohkeamiseen, pyöreyteen ja sivusviippeihin. Tuplat edestä -posea voidaan tehdä monellakin tapaa. Käydään läpi vähän eri tyylejä, joista jokainen voi itse yrittää rakentaa itselleen mieluisimman.

Tuplat edestä tehdään niin, että vapaavalintaisesti haet jaloillesi mieluisan jalkojen leveyden, kuitenkin sellaisen, että se näyttää luonnolliselta ja että reitesi näyttää mahdollisimman paksuilta. Jalat siis voivat olla vaikka kantapäät yhdessä (Oslossa kisatessani itseasiassa tuomarit vaativat, että kaikki etuposet tuli tehdä kantapäät yhdessä?)

Kuva 1. Kantapäät yhdessä:

Jalkojen asentoa Suomen kisoissa ei määrätä noin tarkkaan koskaan vaan jalat saavat olla aika lailla miten kukin itse haluaa. Itse tykkään pitää toista jalkaa tukijalkana ja toista hieman etäämmällä, nostaen kantapäätä ylös ja jännittäen pohjetta. Tärkeää on kuitenkin että joustat hieman polvista ja jännität reisiä ns. ”kiertäen”, jolloin sivusviippi tulee enemmän esiin ja luo paksumman illuusion reidestä.

Kuva 2.

Siirrytään yläkroppaan. Nyt tämä on tärkeää, on muutamia tapoja tehdä tuplat edestä yläkropan osalta. Voit joko ottaa palkeet täyteen ilmaa tai vaihtoehtoisesti puhaltaa hapet pois keuhkoista, joko kokonaan tai osittain. Näin tekemällä saat posessa tuotua kroppaa eri tavalla esille. Se millä lailla tuplat edestä-posen esität riippuu siitä minkälainen rakenne sinulla on. Ainahan kannattaa tuoda itsestään esille se sinulle sopivin lookki. Jos sinulla on hyvät vatsat, ehdottomasti suositellaan, että puhallat vatsat ulos ja jännität vatsalihakset (ks. kuva 2.). Toinen vaihtoehto on vetää palkeet täyteen ilmaa ja röyhistää rintaa.

Kuva 3.

Kolmos kuvassa näkee hyvin eron, miten poset ovat erilaisia, kun joko ottaa happea keuhkoihin tai puhaltaa ne pois. Vasemmassa hapet ovat puhallettu osittain ulos ja oikeassa keuhkot ovat täynnä ilmaa. Näissä on molemmissa omat hyvät puolensa. Kun hapet ovat keuhkoissa saadaan usein latsit avautumaan leveämmälle jolloin syntyy leveämpi vaikutelma yläkropasta. Jos taasen omistat tiukan six-päckin, se kannattaa ehdottomasti tuoda mieluummin esille, kuin lähteä hakemaan paksua latsivaikutelmaa. On paljon harvinaisempaa, että kisaajalla on tiukka six-päcki. Hyvät vatsalihakset tuovat upeasti yksityiskohtia esiin ja antaa lihaksikkaamman kokonaisvaikutelman, kuin pose, jossa vatsan kohdalla ei näy mitään (ks. kuva 4.).

Kuva 4.

Käsien asentoon vaikuttaa paljon käsien rakenne ja koko. Jos haluat tuoda ojentajia esille, laske kyynärpäitä alemmas, jolloin ojentajat ns. ”roikkuvat”. Jos haluat tuoda hauiksia enemmän esille, tällöin nostat kyynärpäitä ylemmäs, mutta silloin useasti ojentajat katoavat. Myös jos sinulla on pitkä torso, kannattaa tällöin nimenomaan laskea kyynärpäitä alemmas, sillä jos vielä nostaisit kyynärpäitä ylemmäs, toisi se vielä entistä enemmän vaikutelmaa pitkästä torsosta.

Sama juttu olkapäiden osalta. Älä nosta olkapäitä ylöspäin, jos sinulla on pitkä torso. Esimerkkinä Dennis Wolf jolla on pitkä torso, korostaa entisestään yläkertaa, kun mies poseeratessaan tuplia nostaa olkapäitä kohti korvia. Tässä on hyvä esimerkki, että edes superammattilaiset eivät aina osaa tuoda poseeratessaan itseään parhaimmalla mahdollisella tavalle esille. Dennisillekin pitäisi jonkun sanoa, että laske ne olkapäät alas niin se pitkä selkäkin lyhenisi.

Paljon on siis kiinni rakenteesta, miten kunkin tulisi poseerata. Poseeraaminen on kompromissi siitä, mitä haluaa tuoda itsestään esille. Kaikkea ei voi saada, varsinkaan täydellistä rakennetta, mutta poseeraamalla oikein voidaan korostaa vahvoja puolia ja peitellä heikkouksia. Poseeraa siis juuri sinulle sopivalla tavalla ja älykkäästi. Turha varmaankaan huomauttaa, että poseeraamisia pitää harjoitella jatkuvasti sillä harjoitus tekee mestarin.

Tässä siis eka osa ja näin tullaan käymään läpi kaikki poset enemmän tai vähemmän yksityiskohtaisesti. 😀