Pysy liikkeessä niin selviät!

Huomenta!
Aaah, tässä aamukahvin ja läppärin kanssa sängyssä kirjoittelen. Niin tarpeeseen on tullut tää vapaapäiivä pitkän duuniputken päätteeksi. Sai nukkuakin kasiin ja nyt aamupäivä puhtaasti chillailua, syömistä ja latailua illan takareisitreeniin. Taidanpa katsoa jonkun hyvän leffankin tässä oloneuvoksena ollessani. 🙂
Muuten nää päivät kyllä menevätkin niin haipakkaan, ettei juurikaan ehdi muuta himassa tehdä kuin kääntyä ja pitkän päivän päätteeksi eksyä nukkumaan. Osaiskohan sitä edes olla vaan?
Mä oon pohtinut sitä, kun joillain ihmisillä ei ole mitään harrastuksia tai kakkosduunia tahi jotain työnsä lisäksi, että tällaisilla ihmisillä on vissiin melkoisesti sitä luppoaikaa himassa? Mitä nämä ihmiset sitten siellä tekevät? Varmaan on telkkari pääosin päällä ja luetaan päivän lehdet, pelataan, istutaan ja pohditaan? Eikä siinä siis mitään negatiivista ole, vaan itse en pysty kuvittelemaan olevani vain paikoillaan.

Tollainen löhöily ja oloneuvoksena oleminen toki tekee hyvää once-in-a-while, mutta en mä vaan joka päivä duunista kotiin tullessani pystyisi himaan jäämään paikoilleen.
Sitä pitää pysyä liikkeessä!
Pohdittiin työkaverin kanssa pitkin iän salaisuutta. Oikein parhautta sellainen bro science mikä ei liity mihinkään tieteelliseen tutkimukseen. Mä rakastan pohtia ja luoda teorioita itselleni kaikesta mitä ympärilläni näen. Mietittiin just sitä, että jos ihminen ei saisi mitään sellaista sairautta jota ei voisi hoitaa, jotain haimasyöpää jne, niin kuinka vanhaksi periaatteessa vois elää ja mikä saa ihmisen mielen ja fysiikan jaksamaan pitkää ikää?
Toki siihen liittyy monia asioita ja pitkän iän salaisuus on varmasti monen asian summa. Kelattiin vaan sitä, että niin psyyke ku kroppakin pitää pitää liikkeessä, niin sitä elää niin kauan ennen kuin pysähtyy.
Keho luovuttaa kun mieli antaa periksi
Näitähän tarinoita on vaikka millä mitalla. Vanhimpia on se maraton -taru, jossa Feidippides niminen kreikkalainen sotilas juoksi 40 kilsaa täyttä häkää Maratonin kylästä Ateenaan ilmoittamaan persialaisten lyömisestä. Perile päästyään Feidippides kuoli välittömästi. 🙂 Kelattiin, että okei, miksi se kuoli just perille päästyään? Jäbä juoksee into piukeena 40 kilsaa ja huutaa perillä, ”me voitettiin, jee. Huh, nyt saa riittää, aaaaaaghhhh….” Olisiko, että perille päästyään tehtävä oli tehty, ja mies antoi kehon luovuttaa ja se delas? Mitäpä jos se Feidippides olisikin vielä jatkanut juoksuaan sanotaanko nyt vaikka toiset  40 kilsaa? Olisiko se silloin elänyt sinne asti? Entäs jos joku Ateenalainen preetori oliskin sanonut Feidippidesille viestin saatuaan, että ”hei, kerro niille, että me tullaan ens viikolla juhlimaan” ja Feidippides raukka olis lähtenytkin takas?

Vitsi vitsi, vaikkakin huumoria, niin onhan se muissakin tapauksissa nähty ja kuultu, että ihminen jaksaa yleensä niin pitkään, kunnes se suurinpiirtein löydetään jostain raunioista viikon etsinnän jälkeen ja sit se kuolee pelastajien käsivarsille. Luovuttaminen ikäänkuin antaa keholle luvan feidata ja pysäyttää elintoiminnot? Mene ja tiedä? Voisko olla, että niin kauan ku sä taistelet, sun elimistössä erittyy aineita, jotka ylläpitää elintoimintoja ja elämää?
Mieli ja keho kulkevat pitkälti käsi kädessä ja lääkäritkin aina puhuvat siitä, että positiivinen elämän asenne auttaa paranemisprosesseissa jne. Potilas saa diagnoosin, että sillä olis elinaikaa jäljellä enää muutama viikko, mutta potilas ei annakaan periksi, niin usein sitä kituuttaa vielä vuosia juuri sillä taisteluasenteella eikä anna periksi. Luovuttaminen aivan varmasti edesauttaa ennenaikaista lähtöä näiltä niityiltä.
Pitkään ikään yhdistyy myös tekeminen
Eikös juuri jokin aika sitten kuollut maailman vanhin nainen tehnyt viimeisille päivilleen asti jotain peltohommia jossain Kiinassa? Mummeli ei osannut vain eläköityä ja jääsä kiikkustuoliin istumaan vaan paineli joka aamu auringon noustessa pelloille kitkemään rikkaruohoa. Mummeli piti kroppaa koko ajan liikkeessä ja antoi itselleen tekemistä. Varmasti siinä osasyy pitkälle iälle.
Aktivoi aivoja
Sitähän aina kehoitetaan, että iän myötä ja dementiariskin lisääntyessä on tärkeää, että aktivoidaan aivoja ja annetaan aivolihaksillekin tekemistä. Mitä virkeämpi mieli sen paremmat lähtökohdat annat itsellesi, että jaksat tsempata ja taistella elämän eteen.
Tultiinkin lopuksi sellaiseen johtopäätökseen, että tekeminen niin fyysinen kuin henkinenkin tekeminen edesauttaa saavuttamaan pitkän iän. Pysy siis liikkeessä äläkä pysähdy niin kroppakaan ei tajua luovuttaa! 😀
Asiasta kukkaruukkuun eli treeneihin!
Jumpilla tultu käytyä nyt jälleen ahkerasti. Paino eilen puntarilla 93,4kg. Tässä mietiskelin, että saatan tän kuun loppuun asti vielä mennä korkeammilla hiilareilla ja ens kuun alusta, eli maaliskuussa ajattelin siirtyä jo VHH:lle. Kauhesti jo kutkuttaa rakentaa uus ruokavalio dieettiä varten ja päästä testaamaan sitä, miten nopeasti se tehoaa. Mulla on muutamia oivalluksia mitä aion syödä ja missäkin vaiheessa makrojen osalta per päivä ja kovasti olis hinku jo päästä testailemaan.
Viime syksynä jo testasin vastaavanlaista ruokavaliota ja parissa kuukaudessa painoni putosi 6 kiloa ilman, etä yhtään lihasmassaa olis palanut, saatikka voimatasot olis heikentyneet. Vaikutti todella lupaavalta.
Tässä eilen olkapääreenin tuoksinnassa otettu kuvatus:

Amino Pro Essentials on muuten tullut takaisin valikoimaan! Sitä saa nyt todella hyvään diiliin, 3 kahden hinnalla! Vain 49,80€ Normihinta 74,70 eli älyttömän hyvän alennuksen saat. Tää on EAA eli täynnä välttämättömiä aminohappoja estääkseen lihaskataboliaa sekä antaakseen parhaimman mahdollisen kasvualustan treenin jälkeen! Pistäkäähän banneri laulamaan ystävät hyvät!