#methods - Mika sanoo suorat sanat!

Jee!
Ja näin se jouluviikko käynnistyi ja aatto lähestyy. Joulun rauhaa ja rakkautta ilmassa. Viime viikko painettiin täysillä ja saatiin itseasiassa 10 treeniä tehtyä. Kroppa on siis oikein sopivassa tilassa lepoon, tankkaukseen ja chillailuun.
Pääkaupunkiseudullekin on vissiin tulossa valkoinen joulu, mutta mehän päätettiin lähteä livohkaan ja kadottiin kehä III:sen tuolle puolen. Napattiin oikein siivet allemme. Mulla on yleensä aina ihan perkeleen tylsää koneessa ja siksipä useimmiten viihdytän itseäni. Hyi hyi, en sillä tavalla, senkin pervo. 😀 Haluatteko nähdä millä tavalla sitä voi viihdyttää itseään kun on vähän autistinen, kuten minä?
Some Thing… 😀

#metodit
Voi hemmetti toi sana alkaa jo tulla korvista ulos. Joka tuutissa pohditaan eri metodeita ja vertaillaan niitä keskenään kenen metodi on parempi ja optimaalisempi. Sit kun ollaan jo hukkumassa noihin metodien aaltoihin, niin bada boom, jostain tupsahtaa ilmoille perustreenivideoita, joissa opetetaan miten penkkiä tehdään oikealla tekniikalla.  Sitten ollaan videoista innoissaan kuin lapsi karkkikaupassa, että vau täähän on ihan ihmeellistä ja hienoa ja kuinka tää ottaakaan hyvin lihakseen.
Mun täytyy nyt ihmetellä, että treenaako oikeesti jo kisanneet SM-tason bodarit niin väärin, että täytyy ihan nollasta lähteä liikkeelle tekniikoissa? Sen mä ymmärtäisin, että näitä innostuksen kimahduksia tuottaisi aloittelijat, mutta että SM-tason kisaajat? Ollaanhan me Miken kanssa näitä opetusvideoita tehty hemmetti sentään jo 2011 vuodesta lähtien joissa ollaan seikkaperäisesti neuvottu varmaan kaikki mahdolliset perustekniikat salilla. Ei nää videot saanu ketään SM-tason heppua hämmästelemään sitä uutta ”tuntumaa” mitä näistä syntyyi.
Niin, ja se tuntuma!
Hittolainen, mä en voi kohta enää edes käyttää sanaa ”tuntuma” ku se aiheuttaa repeilyä kaikissa ihmisissä. Kyllä se tuntuma on tärkeää ja sen on oltava läsnä treenaamisessa, mutta ei tuntuma voi olla aina läsnä eikä se ole itseisarvo treenaamisessa, kun mennään massaliikkeisiin ja isompiin painoihin. Molempia tarvitaan, niin tuntumaa kuin perusliikkeitä isommilla painoilla.
Bodaus on sellainen metka laji, että siinä kun ei ole yhtään mitään kirjoitettua sääntöä mikä toimisi kaikilla. Ei ole metodiopasta, että tee näin ja näin niin kasvat ja kehityt ilmiömäisesti. 🙂 Toiset ryskää voimalla ja epäpuhtaalla tekniikalla itselleen isot muskelit ja toinen samalla tyylillä paskoo välilevynsä eikä treenaa sen jälkeen enää koskaan.
Sit on näitä, jotka aina spekuloi, että jos olisit tehnyt asiat toisella tavalla niin sitä olisi varmasti isompi. Mullekin ollaan tultu sanomaan, että mietippä Mika jos olisitkin treenannu tuota selkääsi eri tavalla niin se vois olla paljon isompi. Ja paskat mä sanon. Toi on niin vammanen spekulaatio, koska sellaista tilannetta et voi ikinä toteuttaa. Ethän sä voi mennä ajassa taakse päin ja tehdä asioita toisella tavalla ja sitten vielä mennä takaisin tulevaisuuteen vertailemaan tuloksia.

Tässä ihan pähkinänkuoressa perusjutut, joita pääasiallisesti perusreenareiden kannattaa noudattaa:

• Treenaa perusliikkeitä mutta tee niitä monipuolisesti.
• Älä pelkää lisätä painoja, kunhan olet tekniikat opetellut ensin
• Käytä maalaisjärkeä, kun uusia #metodeja ilmestyy, ne ovat yleensä niitä muoti-ilmiöitä ja tulevat tod näk unohtumaan vuoden, parin sisään
• Ei ole olemassa ”aloittelijan treenijakoa”. Kuka tahansa voi treenata pienijakoisella tai suurijakoisella, oli sitten aloittelija tai PRÖÖÖ! 😀
• Treenaamisessa vain taivas on rajana, joten kokeile itse, testaa ja tee omia havaintoja. Älä huku teoriaan vaan mene salille tekemään. Pidä siis erittäin paksu suodatin päällä, kun perehdyt internetin syviin ”totuuksiin”.