What is wrong with you, world?

Hyvin tullut kommentteja puoleen ja toiseen.  Metkaa, kun osa kommentoi mun olevan kateellinen jne. Monelle oli aivan liikaa, kun kirjoitin lihaksikkaan kääntävän katseita kadulla ja vielä kun lisäsin, että ”laiha mies ei käännä katseita, ellei sitten naama ole julkisuudesta tuttu”. Puhuin siis vain vartalotyypeistä, en naamasta. Moni kuitenkin yhdisti laihuuden ja kasvot ja vetivät herneenpalot nokkaan, kun totesin laihan olevan näkymättömämpi verraten lihaksikkaisiin raameihin. Käännetttiin ja väännettiin kirjoituksiani, ”laiha mies ei voi olla komea jos naama ei ole julkisuudesta tuttu?”.

Missään kohtaa kirjoitustani en ole haukkunut ketään rumaksi tai sanonut minkään kehontyypin olevan ruma. Kirjoitinhan vielä loppuun että kauneus on katsojan silmissä. Aihe on siis ilmiselvästi arka. Hyviä pointteja tuli myöskin kommenteissa, sillä ihan samoja asioita olen itsekin pohtinut, kuten että miksi juuri lihaksikasta ihmistä SAA haukkua etovaksi, mutta auta armias, jos menet haukkumaan ylipainoista läskiksi tms. Olet silloin kamala ihminen. Eihän se lihava voi omalle painolleen mitään.

Eräälläkin vauva-foorumilla on keskustelu: miksi kehonrakentajat on niin rumia? linkki

Aika avoimesti sielläkin haukutaan bodarit ja niiden silikoniblondivaimot. Itse varmaankin ollaan maailman kauneimpia ja upeimpia, kun on varaa haukkua muiden ihmisten ulkonäköä. Mun täytyy sanoa, ettei mulla ole varaa arvostella ketään. Who am I to judge you? And who are you to judge me? 

Maailma on muutenkin niin täynnä valhetta, kateutta ja vahingoniloa, että miksi sitä pitäisi vielä ruokkia lisää? Missä on se suvaitsevaisuus? Ollaanko me oikeasti niin turtuneita, että meistä puuttuu se vilpitön toisen ihmisen kunnioittaminen? Milloin itse olet iloinnut jonkun toisen puolesta? Mä tiedän ihmisiä, jotka iloitsevat toisen epäonnistumisesta. Miksi?

Meidän maailma on kuitenkin niin valtava, että sinne mahtuu uskomattoman paljon erilaisia kulttuureita, tapoja ja perinteitä, jotka poikkeavat huomattavasti omistamme. Nämä erilaisuudet toki luovat mielipiteitä, mutta niin kauan kuin oikeudenmukaisuus elää yhteiskunnissamme, meidän tulisi suvaita moninaisuutta. Tässä kohtaa toki korostan, että epäoikeudenmukaisuutta ei kenenkään tarvitse sietää. Maailmassa on valitettavasti niin paljon pahuutta, ettei sen kitkemiseksi oikeastaan pysty tekemään mitään. Niin kauan kuin ihmisellä on paha olo, se suoltaa pahaa oloaan ympäristöön. Pahuutta vastaan ei voi taistella yksilötasolla mitenkään muuten, kuin olemalla hyvä. Hyvyyden manifesti by Mika Nyyssölä

Pyyteettömyys.

Kuka nykypäivänä edes ymmärtää koko sanan merkityksen? Jotenkin tuntuu, että pyyteetöntä antamista/auttamista ei enää ole olemassakaan. Aina jossain välissä halutaan jotain vastapalvelusta tai muistutetaan siitä, että ollaan jotain annettu/autettu. Missä se epäitsekkyys? Kukaan ei enää edes halua keneltäkään ottaa vastaan mitään apua, kun pelätään, että se apu halutaan jossain vaiheessa moninkertaisesti takaisin. Ei haluta olla velkaa kenellekään.

Omaa etuaan tavoitellaan aina. Se on valitettava fakta. Maailma pyörii rahan ympärillä. Ei sellaista utopiaa ole olemassakaan, jossa kaikki elävät auttamalla toinen toistaan eikä kaupankäyntiä tarvittaisi enää. Kyllä ihmisen on työtä tehtävä ja tienattava, jotta voi laskunsa maksaa. Maailma vain kaipaa sitä pyyteettömyyttä, aina silloin tällöin. Se riittää, että autat kaatuneen ylös maasta tai neuvot eksyneen ihmisen oikeaan suuntaan.

Mä olen blogissani melko usein tuonut esiin omia mielipiteitäni, joista ei aina kaikki lukijat ole olleet samaa mieltä. Muistan hyvin esim nämä asekeskustelut, joissa ilmaisin voimakkaasti, että minun mielestäni kaikki aseet voitaisiin pistää pannaan, jotta edes yksikin ihmishenki säästyisi. Tietysti aseharrastajat eivät kauheasti tykänneet sellaisista mielipiteistä ja pitivät minun ajatusta hulluna. Eivät aseet tapa vaan ihmiset jotka niitä käyttävät. JOkaisella meistä on oikeus omaan mielipiteeseen ja itse arvostan, että asiallisia mielipiteitä tuodaankin julki. Se on rohkeaa aina uskaltaa kertoa omia ajatuksia.

Kiusaaminen loppuu nyt -kampanja!

Ensi viikolla alkavat koulut useassakin oppilaitoksessa. Koulukiusaus on ollut aina läsnä niin kauan kuin on kouluja ollut olemassa. Nyt vetoan teihin kaikkiin opiskelijoihin, jotka käytte kuntosalilla ja ootte vahvoja sekä rohkeita. Katsokaa, ettei koulussanne kiusata ketään. Menkää väliin, koska te uskallatte. Aina on niitä heikompia ja erilaisia opiskelijoita, joita kiusataan useimmiten vain siksi koska nämä eivät uskalla pistää hanttiin ja ovat normeista poikkeavia. Mitäpä jos sinä, koulun suosittu ja urheilullinen kaveri menisitkin puolustamaan sitä heikompaa jos näet kiusaamista tapahtuvan?

Itse lukioaikanani estin montakin tilannetta, joissa kiusattiin alemmalla luokalla olevia oppilaita. Itseasiassa estin jopa armeijassa parikin kertaa vastaavia kiusaamistapauksia, kun viereisen tuvan aivokääpiöt kiusasivat, repivät vaatteita päältä ja nöyryyttivät ryhmän lyhyintä tyyppiä (kyllä, siellä oli jopa minuakin lyhyempi tyyppi). Sanoin, että tulkaa mieluummin kokeilemaan minulle mitä tapahtuu. Lupasin vetää jokaista tyyppiä niin paljon turpiin kuin käsistäni lähtee. Eivät uskaltaneet, koska olin jo sen verran monta vuotta käynyt salilla ja vahvan oloinen. Sain tuolla ”uhkailulla” kuitenkin estettyä sillä hetkellä sen kiusaamisen ja toisen nöyryyttämisen. Väkivallalla ei tietenkään olisi saanut uhkailla, mutta tilanteeseen nähden se oli ainoa keino, joka meni niiden jakeluun. Tuskin olisin siinä tappelemaan alkanut, mutta samalla kuitenkin tiesin, ettei kukaan niistä kiusaajista olisikaan edes uskaltanut sellaiseen ryhtyä.

Kiusaamista tapahtuu joka paikassa, kouluissa, armeijassa, työpaikoilla jne. Se voi olla henkistä ja se voi olla jopa fyysistä kuten tuo esimerkki armeijassa tapahtuneesta kiusaamisesta. Te rohkeat, menkää väliin. Älkää antako ryhmäpaineen vaikuttaa liikaa. Jokainen meistä on yksilö ja kuten tiedetään, jopa tieteellisistä tutkimuksista (das experiment), ryhmäpaineen alla tapahtuu idioottimaisia ja sairaita asioita. Estäkää ja menkää väliin, kun näette kiusaamista tapahtuvan. Kouluissa on periaatteessa helppoa mennä väliin jos on ylemmällä luokalla ja auktoriteettiä sen myötä ehkä enemmän ja sen jälkeen mennä vielä ilmoittamaan asiasta eteenpäin.

Itse olin koulussa kiusattu eikä kukaan koskaan tullut estämään tai kiusaamistilanteissa väliin. Aina oli myös niitä isompia kavereita, jotka seurasivat sivusta, mutta eivät ehkä syystä tai toisesta uskaltaneet/tohtineet tulla väliin. Nämä olisivat niin helposti voineet tulla estämään ne henkiset ja fyysiset kiusaamistilanteet ja se kiusaaminen olisi loppunut jo pelkästään siihen hämmennykseen, kun koulun isoimmat ja vahvimmat jätkät olisivat tulleet puolustamaan niitä pienempiä. Vasta kun itse aloin käydä salilla ja sain sitä kautta kaverikseni näitä isompia kavereita, eivät ne kiusaajat enää tohtineet jatkaa kiusaamistaan. Osasyy oli myös siinä että omatkin muskelit ja voimat lähtivät kasvamaan. Siitä lähtien olen aina puolustanut niitä heikompia ja erilaisia ja mennyt väliin aina jos vain on ollut mahdollisuus.

Pistäkää siis sana kiertämään kouluissa, että nyt kaikki koulujen muskelimasat ja salijonnet pitävät huolta, että pienempiä ei kiusata! Tehkää koulustanne turvallinen paikka opiskella.