Vetelät ja löysät

Moi

Joo, tässä ollut vähän kaikenlaista. Perjantaista sunnuntaihin saanut nauttia kivoista vatsakivuista. Perjantaiaamuna töihin matkalla alkoi alavatsan seudulla tuntumaan outoa kipua. Kipu paheni siinä määrin, että aloin jo epäilemään umpilisäkkeen tulehdusta. Oli nimittäin oikealla alavatsan seudulla hyvinkin paikallinen kipuilu ja muut oireet muistutti jokseenkin pelottavasti juuri umpparitulehduksen oireita.

Oli pahoinvointia, ensin ummetusta ja sitten ripulia. Kuume nousi illalla eikä mikään safka, mitä nyt väkisin tunki suuhun, imeytynyt lainkaan. Ruokahaluttomuutta, heikotusta jne vatta löysänä. Kaikki alkoi viitata yhä suuremmissa määrin umpparin suuntaan.

Lauantai aamuna (klo 03:00) heräsin duuniin ja olo oli yhä äärimmäisen heikko, mutta se paikallinen kipu oli nyt koko vatsassa. Menin sinnikkäänä duuniin ja väänsin nöyränä sen päivän töissä yhden omenan ja 500g jogurtin voimin (mikään muu ei uponnut). Iltapäivällä piti mennä salille, mutta päätin jättää väliin. Menin himaan ja nukuin yhdestä seitsemään. Olo hieman koheni, mutta siltikin oli vatsa ihan sairaan kipeä. Sunnuntai meni töissä vähän paremmin, ravintoa sain alas hieman paremmin kuin lauantaina ja käväisin vielä iltapäivällä salilla tekemässä takareidet.

Tänään yhä vatsa oudosti sekaisin, mutta onneksi ruokahalu palannut osittain takaisin. Töistä vapaata ja sain nukkua ihanasti pitkään eli klo 9:00 asti. Kyllä muuten uni maistuu kun on kipeänä tai joku vatsapöpö päällä. Jännä kun pakkiin sattuu heti kun jotain syö. Ehkä tuo ruuanvulatus vain tökkii tai jotain? Luojan kiitos se pelko siitä umpilisäkkeestä jäi vain peloksi. Olisi kyllä varmasti melkoinen kyrpä ollut otsassa, jos olisin jorviin joutunut lähtemään sellaisen takia. Vihaan sairaaloita ylitse kaiken.

Tänään pääsin treenailemaankin vähän paremmalla fiiliksellä ja mikäs muu kuin rintapäivä, onhan se maanantai. 😀

Penkkisarjat:

• 30x20kg
• 20x50kg
• 20x70kg
• 15x90kg
• 10x120kg
• 10x140kg
• 5x150kg
• 3x160kg
• 2x170kg
• 10x120kg (jalat ilmassa)

Vipuvarsivinopenaa tehtiin kakkosliikkeenä 1,5-toistoina ja pec-deckiä loppuun pumppapumppana. 🙂 Olin tyytyväinen setteihin kaiken kaikkiaan, kun takana oli kuitenkin melkoiset ”vetelät ja löysät” -päivät eikä olo ole ollut sieltä parhaimmasta päästä. 🙂

Treenin jälkeen Meijerin uudistetussa aulassa:

Keskiviikkona tarkoitus olis Maikkelin kanssa kiskaista Podcastia, joten veikkaisin, että on ulkona jo samana päivänä. Varmaankin olis leffacorneria jokin verran tiedossa, nythän on kuitenkin tulossa melkoisen odotettuja megaluokan leffoja ja muita mukavan mielenkiintoisia rainoja loppuvuodeksi. Heitetään toki kaikenlaista muutakin läpänderiä, joten olkaahan kuulolla. Noita podcasteja on kiva kuunnella esim jos on jossain matkan päällä tai vaikka kutoo villasukkia. Aika menee ihan sika nopeaan noitten parissa. 😉

Ai niin, jaksan yhä muistutella, että Banneriskaba jatkuu yhä eli käytännössä on vuoden loppuun asti käynnissä. Suosittelen siis osallistumaan kisaan, sillä palkintoina on jälleen legendaariset treenit ja safkaamiset meikäläisen kanssa! 🙂 Aina on voittajan kanssa ollut ihan superhauskaa. 😀

Walking Dead – Spoiler warning!

Kahtelin jälleen Wöölkin deddin uusimman jakson. Ai jai! Juuri kun edellinen jakso oli tervan nielemistä ja paikoillaan junnaamista, muuttui tuoreimman jakson myötä koko sarjan rakenne. The Governor palasi ja ”räjäytti” pankin.

Noh, ainakin se poltti oman kylänsä! 😀

Koko jakso oli pyhitetty kuvernöörille ja se käytännössä jatkui siitä mihin viime kaudella jäätiin eli siitä, kun herra oli lahdannut suurimman osan omasta väestään ja lähti pakosalle kahden luottomiehen voimin. Tosin heti tarinan jatkuessa nämä kaksi luottojäbää (Martinez ja Schupert) beilaa Governorin ja kuvernor eli oikealta nimeltään Philip Blake jää yksin. Kuhvernööri palaa takaisin omaan pikku kyläänsä ja polttaa sen maan tasalle jonkin asteisen masennuksen (tahi raivon?) puuskassaan. Kukin tyylillään?

Pienen alustuksen jälkeen jakso jatkaa Governorin yhden miehen matkan seuraamista (aikaa on kulunut balttiarallaa sen 7 kuukautta). Philip nappaa itselleen uuden alter egon, kun viimeisillä psyyken hönkäyksillään hän kohtaa perheen pienessä kylässä ja kaiketi sitten ”ystävystyy” heidän kanssaan? Nyt siis Governor on Brian Heriot (ainakin jonkin aikaa) ja totaalinen sosiopaatti on saanut itselleen laastariperheen oman delanneen perheensä tilalle. Jippii!

Mä jotenkin diggaan tästä psykosta, koska kaikki muut (paitsi tää nuori Carl, josta varmasti kasvaa kunnon skitso, sekä Daryl Dixon jalkajousidude) sarjan tyypit ovat ihan nössöjä itkupillejä.

Uusin jakso antoi kieltämättä toivoa, sillä Guvernööri on sarjan ehkä mielenkiintoisin ja kontroversaalein hahmo. Tämäkin jakso osoitti miehessä täysin erilaisia piirteitä ja jopa asteittaista inhimillisyyttä (tosin psyko on psyko vaikka voissa paistais)? Melkoisen jännää on seurata nyt seuraavia jaksoja ja miten juonenkulku kehittyy tästä eteenpäin. Ainakin täytyy toivoa, että kuvernööri tosiaankin saisi nää nössöt ajettua ulos sieltä vankilasta ja homma (koko päätarina ja henkilöhahmot) jollain tavalla nytkähtäisi liikkeelle?

Jakson lopussa ”uusioperhe” (eli kuvernööri, pikku tyttö Megan sekä kaksi vanhempaa sisarta) törmää Martineziin. Seuraavassa jaksossa saattaa uusioperheen ydillä murtua, jos ja kun kuvernöörin oikea identiteetti paljastuu? Jäämme odottamaan jännäkakat housuissamme. 😀