Leikkiä vai kiusaamista?

Moi.

Törmäsin tossa taannoin youtubessa mukahauskaan videoon, joka on kuvattu armeijan tuvassa. Videon kulku menee seuraavanlaisesti, joku sankari on tuonut lunta muovipussissa sisälle ja pahaa aavistamaton, nukkuva tupakaveri saa lumet naamalleen. Hahaa olipa hauskaa. Pojat on poikia ja se oli vain leikkiä, vai oliko?

Meikäläistä suoraan sanottuna rupes ottamaan päähän tuo video. Kirjoitin videon kommentteihin (nimim. Simonbisley) että jos mulle olisi noin tehty, olisi kaveri saanut keräillä hampaitaan lattialta. Mulle nostaa vihaksi tuollainen hevosenleikki. Nokkela ja fiksu huumori ei tarkoita toiseen kajoamista. Joku kommentoi videoon, että: Intissä tommonen leikki nyt ei ole niin totista että tarvii turpaan lähteä lataamaan. Joo ei ehkä pidä turpaan lähteä lataamaan, mutta kysynkin missä menee leikin ja kiusaamisen raja? Leikin varjolla ihmisiä kiusataan, työpaikoilla, kouluissa, armeijassa yms. yms. Kiusaajan näkökulmastahan kaikki oli leikkiä. Ihmisiä kiusataan niin fyysisesti kuin henkisestikin. Asioihin tulisi puuttua ajoissa. Kiusaamisiin on tultava loppu.

Armeijassa kasvetaan pojasta mieheksi, ei ihan kyllä pidä paikkaansa. Mielestäni siellä lähinnä taannutaan. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja kun samaan tupaan laitetaan 30 kappaletta 18-19 vuotiaita pojankolliaisia voi vain arvata mitä siitä seuraa. Intissä on aina kiire odottamaan ja tylsyys sekä tekemisen puute saa sitten jotkut käyttäytymään äärimmäisen lapsellisesti.

Itseäni kiusattiin koulussa. Muistan kahdeksannelle luokalle tullessani ensimmäistä koulupäivää viettämään, seisoivat oman ja rinnakkaisluokan kiusaajapojat jonossa ja löivät minua olkapäähän ns. ”tervetuloa kouluun”-iskun. Jee! Jonossa jokainen varmaan 4-5 poikaa löi kerran ja hymyili iloisesti. Pojat siis todellakin jonottivat vuoroaan saada lyödä minua ja täysin ilman mitään syytä. Olin aina se koulun pienin ja lyhyin, minua oli helppo kiusata, koska en ollut tarpeeksi uhkaava. Seuraavana vuonna aloinkin käydä salilla ja rupesin saamaan voimaa. Seurassani alkoi liikkua vanhempia ja huomattavasti isompia kavereita kuin kiusaajani ja yllättäen kiusaaminen loppui. Salilla sain reilun vastaanoton ja toiset treenarit kannustivat punttailuun. Se oli maailma jossa viihdyin. Kävinkin koulun jälkeen joka arkipäivä maanantaista perjantaihin treenaamassa. Vain viikonloput pidin taukoa ja silloinkin olisi tehnyt mieli mennä treenaamaan. Siitä lähtien minua ei olla enää kiusattu. Kukaan ei IKINÄ edes tule ravintolassa kännipäissään haastamaan riitaa. Ja miksi edes tulisi? Olen yhä se lyhyt kaveri, mutta leveyttä vain on tullut sen 35 kiloa lisää. Ja jos ei käyttäydy provosoivasti ja ylimielisesti ei myöskään anna kenellekään syytä tai aihetta riitaan.Kohtelias ja korrekti käytös ei koskaan provosoi ketään.

Minä puolustan heikkoja ja kiusattuja niin kauan kuin minussa riittää virtaa. Puolustan oikeudenmukaisuutta. Jos ollaan epäreiluja tai käyttäydytään epäkunnioittavasti saa sellainen minussa voimakkaan vastareaktion. Peräänkuulutankin nyt tässä, että kaikki te lukijat jotka olette kouluissanne, työpaikoillanne, armeijassa, puuttuisitte niihin selkeisiin kiusaamistapauksiin. Menkää väliin ja puolustakaa sitä heikompaa. Kun se väliintulo on yllättävä ja se tulee yllättävältä taholta, se tehoaa varmasti.

Tässä jo kuuluisaksi noussut video jossa lihavaa poikaa kiusataan ja lopulta poika puolustautuu ja heittää kiusaajan voimalla maahan.

http://www.youtube.com/watch?v=2nSuUnpsfQs

Australiassa videosta nousi iso kohu ja nyt kiusattu poika Casey Heynes on jonkin asteinen julkkis.

http://www.youtube.com/watch?v=1AUCIVdSims&NR=1

Justin Bieberkin noteerasi asian ja halusi tavata Casey Heynesin:

Tässä vielä ton vajakkikiusaajan, Richard Galen haastattelu: