Kehityksen vertailua - Katso kuva!

Hauskaa pistää vanhoja kuvia vierekkäin, kun on kisoista samoja poseerauksia kuvattuna. Aika slimiinpistävää on tuo kehitys ollut jos esim vertaa vuoden 2005 Pohjoismaiden Mestaruuskisoista otettua kuvaa ja nyt viime viikonlopun SM-kisojen Overall kuvaa. Onhan tuossa tuota lihasmassaa jokunen pauna tullut.

Mikä parasta, kehitys ei tule loppumaan tähän. Mä olen löytänyt oikean rytmin tähän kaikkeen ja mulla on helvetin kovat tukijoukot taustalla, joten Kehonrakennusliitto! Tiedoksi teille, laittakaa se Pro-korttihakemus jo menemään, mä tuun täältä aika pian. 😉 Vitsi vitsi, nyt keskitytään, että tavoitteet olisivat Arnold Amateursissa! Se on mun seuraava etappi ja aika fokusoitunut olen ensimmäistä kertaa elämässä tähän näin vahvasti kuin ikinä koskaan!

En itseasiassa aluksi ottanut tätäkään dieettiä ihan tosissani. Vielä heinäkuun alussa biletettiin ihan normisti ja syötiin viikossa ainakin parina päivänä ihan mitä paskaa eteen vaan tuli. Jossain vaiheessa kuitenkin tajusin, että hei, nyt tää kunto ihan vasemmalla kädelläkin tehtynä menee eteenpäin, mitäs, jos pistetään tää homma kulkemaan ihan tosissaan? Heinäkuun puolessa välissä otin isomman vaihteen ja aerobiset tuli mukaan ja kaloreita pudotettiin, tosin pitkin hampain, mutta progressiota tuli ja kunto eteni.

Elokuussa otin ”virkavapaata” duunista ja ryhdyin amatööri-ammattilaiseksi. Hengitin 24/7  bodausta, kävin salilla kaksi kertaa päivässä 6 päivää viikossa. Aerobisia aina treenien jälkeen vaikka olisi jalat ollu miten hapoilla. Taloudellisesti ajatellen teko oli helvetin tyhmä, koska nyt ollaan sitten persaukisia Suomenmestareita (tilatkaa bannerin kautta 😉 ). Ei mulle raha merkitse mitään, mutta se on vaan harmi, että tää urheilu itsessään ei maksa laskuja. Jouduin jopa perumaan paikkani Arnold Amateursista, koska oli palattava takaisin töihin. Tää on elämää, kuten olen sanonut aikasemminkin. Mutta nyt mulla olis tarkoitus kuitenkin priorisoida tätä hommaa niin, että pystyn kuitenkin työn ohella treenaamaan ja kehittymään. Todistin tämän vuoden kisoilla itselleni, että mä pystyn kehittymään ja rakentamaan vuodessa itselleni Overall-tittelin ansaitseman kehon! OVERALL!!! Se tarkoittaa etä vaikka isompiakin jätkiä oli lavalla, mä olin lihaksikkain! Jumankekka!! Suomen lihaksikkain mies, täysin tuomariäänin.

Mikä hienointa tässä kaikessa on, tein sen itse! Voin rehellisesti sanoa, että tein tän itse, kaiken! Kukaan ei ole ollut mua valmentamassa, ei katsomassa treenien perään, katsomassa miten syön. KP:n kanssa tavattiin keskiviikkona ja hänkin sanoi, että älä hitto vieköön ota tulevaisuudessakaan itsellesi valmentajaa, kun noin upeasti onnistuit ilmankin! VAlmentajat hänen mielestään hamuavat vain sulkaa hattuunsa jos mua haluavat lähteä valmentamaan. Touché, aika hyvin sanottu KP: 🙂

Oli hauska muuten jubailla lajin pääjehun kanssa. Meni varmaan tunti kun istuttiin Fazerin kahvilassa, Jumbossa ja poristiin vanhoja. KP paljasti, että välillä jopa häiritsevän paljon kuulee meikäläisen kälätystä himassa kotiin tullessaan, kun Yasmin kuulemma on aktiivinen blogien lukija ja seuraa meikäläisenkin blogia (Terveisiä vaan sinne Yasminille ja jatka vaan meidän videoiden katsomista!), mikä on tosi hieno juttu, sillä koskaan ei ole ”liikaa” tietoa tästä lajista. Aina oppii jotain uutta ja sen oppii vain katsomalla muitten tekemisiä ja lukemalla tietoutta! Mutta koita kestää mun nasaaliääntäni KP. TOivottavasti mä en tule sentään sun uniisi? 😀 LOL!

Mut joo, kehitystä on tullut ja tulee aivan varmasti yhä lisää! Tässä tuo vertailukuva vuosien varrelta! OLKAA HYVÄT (Klikkaa kuva isommaksi):